Pauli Hanhiniemi julkaisee toisen sooloalbuminsa ja musiikkimuistelmat tänä syksynä. 30-vuotisen uran tehnyt Hanhiniemi ei silti ole koskaan kokenut olevansa ammattimuusikko.
30 vuoden ajan lauluja tehnyt Pauli Hanhiniemi on itse kirjoittanut myös muistelmiksi kuvailemansa kirjan. Pauli Hanhiniemi – Kerran elettyä -teos (Docendo) ilmestyy lokakuussa.
– Se on minusta mukavaa hommaa kirjoittaa vaihteeksi proosaa. Siinä ei rajat kolise siihen malliin kuin lauluja tehtäessä, Hanhiniemi kertoo MTV.fille.
Tuleva kirja on Hanhiemen mukaan katkelmallinen muistelmateos.
– Kerron enimmäkseen bändeihin liittyvistä seikkailuista ja niistä tunnelmista, joita minulla on ollut joitakin biisejä tehdessä. Se valottaa joidenkin biisien syntyhistoriaa – sellaisia muistikuvia vuosien varrelta.
Hanhiniemen mukaan kirjaa on saanut jo tilata ennakkoon, vaikka hänellä omien sanojensa mukaan on ”hommat vielä vähän vaiheessa”.
Hanhiniemi oli kesän ajan mukana myös Riihivuoren kesäteatterissa Yhden tähden hotelli -musikaalissa. Esityksiä oli kaikkiaan 40. Kesäteatteripesti pelasti Hanhiniemen mukaan hänet terassien pauloista.
– Tämä kesä oli hyvä näyttelemiseen, kun levy oli kesken. Minä pystyin valita, että kesä terassilla tai teatterissa. Teatteri oli hedelmällisempi pitkässä juoksussa, Hanhiniemi virnuilee.
Nyt kun näyttelypesti on paketissa ja levy on tekoprosessissaan pois Hanhiniemen käsistä, hän keskittyy täysin kirjaansa.
"Ihminen velloo mielellään alakulossa"
Hanhiniemi kertoo tulevalla albumilla olevan enimmäkseen hänen itsensä ja Riku Kettusen kanssa yhdessä tekemiä kappaleita. Levyn ensimmäinen single Suru teki lähtöään on kuitenkin Joonas Olsonin ja Aki Rannilan sävellys. Hanhiniemi on tehnyt kappaleen sanat.
Hanhiniemen mukaan Suru teki lähtöään -laulun päähenkilö on havainnut, ettei häntä ahdista enää ja toteaa surunsa olevan jo matkalla.
– Vaikka se on melankolinen kappale, niin se kulkee duurissa. Siinä on edellytykset siihen, että samaan aikaan voi kirjoittaa surullisesta asiasta ja mennä kuitenkin suoraan asiaan. Kuulen siinä sellaisen välitilassa olemisen. Se on alakuloinen, mutta samalla toiveikas. Siitä kappaleessa on minusta kyse. Ihmisillä on taipumus pitää siitä alakulosta kiinni. Tunnistan sen itsestäkin, että mielellään velloo sellaisissa mielialoissa.
BIISI
Levyn julkaisu ei 30-vuotista artistiuraa tallaavalle Hanhiniemelle ole varsinaisesti enää jännittävä kokemus.
– Se kutkuttaa. Se menee niin, että ensin sitä on hermostuksissaan. Lopulta sitä pystyy arvioimaan, kun ei ole hetkeen levyä kuunnellut. Lähden syyskuuksi pois maasta. Katsotaan sitten lokakuussa, mitä siitä levystä lopulta ajattelen, Hanhiniemi tokaisee naureskellen.
Klubirundille syksyllä
Pauli Hanhiniemi teki ensimmäisen soololevynsä Hehkumo-yhtyeen kanssa, jonka kanssa hän kiersi esiintymässä konserttisaleissa. Nyt hän on kasannut nelikon, joka lähtee albumijulkaisun jälkeen kiertämään klubeja.
– Tajusin, että siitä on 11 vuotta, kun olen kiertänyt klubeilla vakinaisen bändin kanssa. Olen säätänyt kaikenlaista, mutta nyt on taas semmoinen ryhmä, jonka uskon pysyvän kasassa pidemmän aikaa ja joka tuottaa itse musiikkia.
Hanhiniemi kehuu Retkueeksi nimeämäänsä bändiin kuuluvaa Riku Kettusta vuolaasti. Hän kokee löytäneensä aisaparin, jonka kanssa kappaleiden teko on helppoa.
– Lisäksi hän soittaa kitaraa kuin jumalan poika, joten meillä on tässä aika hyvä tilanne. Uskon, ettei tämä tuleva levy jää tämän porukan viimeiseksi.
"Oli sellainen olo, ettei päiviä erottanut öistä"
Pauli Hanhiniemi muistelee kiertäneensä muun muassa Kolmannen naisen kanssa keikkapaikoilla, joista oli hohto kaukana. Kovin paljoa keikka-asiat eivät hänen mielestään ole kuitenkaan muuttuneet.
– Jos ajatellaan 1980-lukua, niin silloin oli semmoisia lämmittämättömiä latoja pystyssä, joissa käytiin soittamassa. Nyt niitä ei ole niin paljoa enää.
– Joskus 2000-luvun puolivälissä minulla oli sellainen olo, ettei niitä päiviä ja öitä erottanut toisistaan.
Hanhiniemen mukaan monet muusikot suhtautuvat nykyisin hyvin ammattimaisesti uraansa ja keikoilla käydään kuin päivätöissä. Hänelle musiikki ei ole koskaan ollut sellaista.
– En ole koskaan kokenut olevani ammattitaitoinen muusikko. Olen pitänyt itseäni enemmän onnekkaana jätkänä, joka on onnistunut löytämään päteviä soittokavereita, tehnyt biisejä ja saanut laulaa niitä. En ole koskaan ajatellut sitä työnä. Voi olla, että nykyään on pätevämpää jengiä soittajissa kuin ennen. Ennen oli semmoisia onnenkantamoisia, kuten The Beatlesin Ringo, joka sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Nykyään jokaisella tuntuu olevan jonkinlainen diplomi takataskussa.
Treenikämpillä soittaminen alkaa olla nykyisin harvinaisempaa ja tekniikkaa hyödynnetään yhä enemmän. Kappaleiden raakileita lähetetään sähköisesti ja ideoita pallotellaan pikaviestein.
– Meillä tämä levy on tehty molemmilla tyyleillä. Entisten aikojen haikailu on vähän typerää. Se on hirvittävän raskasta matkustaa treeneihin satoja kilometrejä ja äänittää kasettimankalla jotain, kuten me tehtiin Kolmannen naisen kanssa aikoinaan. Sähköiset avut pienentävät ainakin hiilijalanjälkeä siltä osin.
Ei enää nuoruuden etulyöntiasemaa
Hanhiniemen mukaan hänen hyvä puolensa artistina on se, ettei hän ole liiaksi sortunut päihteisiin.
– Olen elossa, enkä alkoholisoitunut. Näin ollen pystyn vielä laulamaan ja ajattelemaan kohtalaisen kirkkaasti. Heikkous on se, että olen ollut 30 vuotta alalla. Siinä on monta huonoa puolta: Minulla ei ole enää käytettävissä sitä nuoruuden tuomaa etulyöntiasemaa ja uutuudenviehätystä. Myös unentarpeeni on erilainen kuin aikoinaan.
Hän kokee elämänkokemuksen kuitenkin myös hyväksi asiaksi, koska tietyt asiat näkee vuosien kokemuksella myös kirkkaammin.
– Väittäisin näin, että hyvänä päivänä, kun ajatus kulkee, niin ei siitä elämänkokemuksesta kauheasti haittaa ainakaan ole. Tavallaan väittäisin, mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä selkeämpää se ajattelu on – silloin kun se on selkeätä.
Kolmas nainen vielä hetken pimennossa
Kolmas nainen julkaisi viime vuonna levyn ja teki 60 keikkaa. Pauli Hanhiniemen mukaan yhtye tulee todennäköisesti julkaisemaan uutta materiaalia, jonka teko aloitettaneen vuoden 2017 kesällä.
– Jätkät tekee kuitenkin päivätöitäkin. Viime vuonna heiltä paloi aika tehokkaasti kaikki vapaa-aika siihen ja lomat, mitä he töistä saivat. Tänä vuonna ollaan tehty vaan muutama keikka. Viimeksi treeneissä juteltiin, koska alamme tehdä seuraavaa levyä. Sakari oli sitä mieltä, että aloitellaan ensi kesänä – ehkä.
Kolmannen naisen jäsenet ovat yhä kovia tekemään biisejä, mutta Hanhiniemi ei osaa sanoa, koska kaikilta liikenee aikaa kappaleiden jalostamiseen.
"En kerro yksityiselämästäni, koska siihen kuuluu muita ihmisiä"
Pauli Hanhiniemi on koko 30-vuotisen uransa aikana onnistunut pitämään yksityiselämänsä melko hyvin pois julkisuudesta. Mitään suuria yksityiselämän paljastuksia ei tulla lukemaan myöskään tulevasta kirjasta.
– En ole kiinnostunut kertomaan yksityiselämästäni, joten siitä ei kerrota kirjassakaan. Ei se valota sitä, miten asiat ovat menneet, tai miksi joku biisi on joskus syntynyt. Kyllä mä siellä lapsuudesta kerron, ja miten bändien eri vaiheet ovat menneet. Se on mun elämää, mutta ei sitä yksityisintä haaraa. Se riittää yksityiselämän käsittelystä, että olen tehnyt lauluja, jotka sisältää niitä tunnetiloja, joita on olen käynyt läpi.
Hanhiniemi haluaa myös suojella läheisiään.
– En halua kertoa yksityiselämästäni, koska siihen liittyy muita ihmisiä. He ovat yksityisyytensä ansainneet ja se on heidän oikeutensa. Kenelläkään ei ole oikeutta puuttua siihen, ilman heidän suostumustaan. Pärjään tekemällä musiikkia. Kaupittelen ihmisille levyjäni ja musiikkiani, en yksityiselämääni, ja sen pitää riittää.
"Paloin loppuun"
Kolmas nainen -yhtye nautti suurimmasta suosiostaan 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Yhtye hajosi, mutta palasi kuitenkin myöhemmin takaisin lavoille. Hanhiniemi kertoo polttaneensa itsensä loppuun 1990-luvun puolivälissä, kun Kolmas nainen hajosi. Nykyisin hän osaa suhtautua musiikkiuraansa toisin.
– Silloin paloin loppuun. Olen muistuttanut itseäni siitä, että millään näistä tekemistäni asioista ei ole kovin suurta maailmanhistoriallista merkitystä. Teen näitä siksi, että tykkään tehdä tätä. Jos en tykkää, niin sitten lopetan.
Hanhiniemen mukaan motiiviksi täytyy riittää se, että pitää siitä, mitä tekee.
– Jos tämmöisestä työstä ottaa paineita, niin sitten on väärässä. Silloin pitää tarkastaa omia asetuksiaan. Tekee kivoja töitä. Tänä kesänä mä esimerkiksi en ole ehtinyt dokaamaan ja se pitää kyllä paremmassa vireessä.