Haavisto: Suomen pitää tulla toimeen Yhdysvaltain seuraavan presidentin kanssa, vaikka hän olisi Donald Trump

Kansanliikkeen presidenttiehdokas, vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto, 65, pitää hyvänä nykyistä mallia, jossa presidentti on valittu nimenomaisesti ulkopoliittisin perustein hoitamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

STT:n presidenttiehdokashaastattelussa Haavisto muistuttaa, että eduskuntavaaleissa henkilöityvä pääministerin valinta tehdään ensi sijassa sisäpoliittisin perustein.

– Pääministerit ovat hyvin erilaisia. Olen ollut viiden pääministerin hallituksessa, ja se intensiteetti, millä ulkopolitiikkaa on seurattu, on ollut jokaisella ihan erilainen, Haavisto kertoo.

Kovin kiihkeää oman tonttinsa valvojaa Haavistosta ei presidenttinä ilmeisesti tulisi. Hän esimerkiksi pitäisi hyvänä sitä, että pääministeri – tai joku muu hallituksesta – olisi myös läsnä, kun Suomeen saapuu tärkeitä ulkomaisia vieraita tapaamaan presidenttiä. Tämä varmistaisi Haaviston mukaan eduskunnan tiedonsaannin ja hallituksen parlamentaarisen vastuun myös ulkopolitiikan osalta.

– Minusta on tärkeää, että on joku kuuleva korva hallituksessa, joka voi sitten esimerkiksi vastata ulkoasiainvaliokunnan tai puolustusvaliokunnan kysymyksiin, Haavisto perustelee.

Lue myös: Stubb ja Haavisto: Näistä syistä Ukraina on jo voittaja

"Lopuksi veisattiin virsi"

Haavisto on jo konkari presidentinvaalien ehdokkaana. Hän on jäänyt kaksi kertaa hopeatilalle, vuonna 2012 toisella kierroksella ja vuonna 2018 jo ensimmäisellä kierroksella. Ulkopoliittista kokemusta Haavistolle on kertynyt toimimisesta ulkoministerinä ja kehitysministerinä sekä YK:n ja EU:n tehtävissä kriisialueilla.

Haaviston mukaan kokemuksesta on aina hyötyä, mutta tilanteet myös muuttuvat. Presidentinvaalit ovat joka kerta omanlaisensa, esimerkiksi viestintään kohdistuvien odotusten kannalta.

– Näyttää tulevan aina vähintään yksi uusi sosiaalisen median väline mukaan per kampanja, Haavisto naurahtaa.

Haaviston on arvioitu haluavan tehdä pesäeroa punavihreyteen kalastellakseen samoilla vesillä porvariehdokkaiden kanssa.

Haavisto ei halua samaistua kumpaankaan leiriin vaan korostaa presidentin joutuvan huomioimaan kaikki suomalaiset.

Haastattelun aikana Haavisto palaa toistuvasti kohtaamisiin vaalikentillä: miehiä aamuseitsemältä huoltoaseman baarissa tai tilaisuus pohjoispohjalaisen vanhoillislestadiolaisen perheen kotona.

– Käytiin keskustelua presidentinvaaleista ja lopuksi veisattiin virsi. Eli hyvin monenlaiset ihmiset mahtuvat tähän vaalikampanjaan.

Lue myös: MTV:n suuri presidentinvaalitentti keräsi miljoonayleisön – katso tentti aihe aiheelta

Venäjä - vain mielikuvitus rajana

Haavistoa voisi pitää jonkinlaisena takinkääntäjänä. Mieli on muuttunut niin oman vahvan armeijan, Natoon liittymisen kuin myös ydinvoiman suhteen.

– Ajattelen niin, että politiikkaa tehdään aina siinä ajassa, missä eletään ja niillä tiedoilla, mitä kulloinkin on. Voi olla, että jos joku toinen skenaario olisi toteutunut, niin sitten ei olisi ollut tarpeen tehdä näitä uudelleenarviointeja, Haavisto sanoo.

Hänen mukaansa olisi ollut outoa, jos 1990-luvulla Suomi ei olisi karsinut puolustuksestaan, kun sekä Neuvostoliitto/Venäjä että muutkin maat Euroopassa vähensivät sotilasmenojaan.

Haavisto oli monen muun ohella toiveikas, mutta sitten kävi kuten kävi.

Venäjän tulevaisuudesta ei voi Haaviston mukaan sanoa varmasti muuta kuin sen, että koska yllätyksiä näyttää aina tulleen, pitää niihin varautua myös jatkossa.

– Skenaarioihin, jotka hipovat mielikuvituksen rajoja, Haavisto kuvailee.

Lue myös: Stubbin etumatka Haavistoon venähti Ylen gallupissa

Trumpinkin kanssa pitää tulla toimeen

Haaviston mukaan kaikkien Pohjoismaiden olisi syytä päätyä Natossa samojen "esikuntatoimintojen" alaisuuteen. 

Toinen edessä oleva asia on Suomen Nato-roolin muotoutuminen ja esimerkiksi osallistuminen liittokunnan rauhanajan operaatioihin.

Haavisto arvioi monien ymmärtävän, että 1 300 kilometriä Naton ulkorajaa vaatii Suomelta melkoista panostusta kotimaahan.

– Että eivät ne odotukset ehkä niin valtavan suuret kaikkeen muuhun osallistumiseen ole.

Haavisto uskoo vapaaehtoisia lähtijöitä Nato-operaatioihin tarvittaessa löytyvän. Samalla hän korostaa, että varusteiden on syytä olla kunnossa, jos kriisialueille lähdetään.

– Sotilaan työsuojelun pitää olla ensiluokkaista.

Puolustusyhteistyösopimus (DCA) Yhdysvaltain kanssa on Suomelle tarpeellinen. Haavisto ei jaa pelkoja suvereenisuuden menettämisestä.

– Kysymys on ennen kaikkea kumppanuudesta, ja kyllähän kumppanuuteen kuuluu, että siinä on molempien osapuolten suostumus sille, mitä tehdään ja miten edetään.

Haaviston mukaan Suomen pitää tulla toimeen Yhdysvaltain seuraavan presidentin kanssa, vaikka hän olisi Donald Trump. Tämän aiemman virkakauden perusteella voi olla aihetta varovaiseen toiveikkuuteen.

– Nato saattaa olla Yhdysvalloille niin tärkeä, ettei sen kanssa tehdä mitään radikaaleja ratkaisuja.