Nato-presidentti, ydinaseet ja koivuklapit – näin Haaviston ja Stubbin Kaksintaistelu eteni

Presidentinvaalin toiselle kierrokselle äänestettiin yhdeksän ehdokkaan joukosta kaksi: kokoomuksen Alexander Stubb sekä valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto.

MTV:n Kaksintaistelun juonsi aiemmistakin vaalitenteistä tuttu uutisankkuri Jan Andersson. MTV Uutiset seurasi illan tapahtumia tässä artikkelissa.

Miten Suomen ja Naton puolustus sulautuvat yhteen?

Tarkka paikka uudelle presidentille ja ylipäätään maan johdolle on vaikuttaa siihen, miten Suomen puolustus ja Naton yhteinen puolustus sulautuvat mahdollisimman sulavasti yhteen.

Missä kohtaa on eniten yhteensovitettavaa, kun puhutaan Naton ja Suomen puolustuksen yhteensovittamisesta?

Lue myös: Stubb vai Haavisto? Pöllöraati ratkaisi Kaksintaistelun voittajan yhden pisteen erolla

Alexander Stubbin mukaan yhteensovitettavaa löytyy siitä, kuinka Nato-joukkoja tai upseereita tuodaan Suomeen.

– Olen ehdottanut, että saisimme jonkinlaisen alaesikunnan, jossa olisi joitakin kymmeniä upseereita, varsinkin, jos on kyse maavoimista, koska se vahvistaisi meidän integroimista Natoon.

– Kun lähdemme lisäämään Puolustusvoimien ammattihenkilökunnan määrää 13 000:sta 13 700:aan, aika moni niistä tulee asettumaan erilaisiin Nato-tehtäviin. Tässä on paljon integroimista, Stubb toteaa.

Missä kohtaa on eniten soviteltavaa Naton ja Suomen yhteisessä puolustuksessa?

Pekka Haavisto pohtisi ensin yhteistä tilannekuvaa Natossa eli missä riskit ovat ja missä tarvittaisiin vahvistusta.

– Nyt, kun Suomi on jäsen ja Ruotsi tulossa jäseneksi, me tuomme tähän tilannekuvaan itäistä osaamistamme. Meillä pitää olla omaa osaamista.

Haavisto pitäisi hyvänä myös, että Pohjoismaat olisivat tulevaisuudessa samassa esikunnassa.

– Suomen pitäisi myös kilpailla siitä, että esikuntatoimintoja saataisiin omalle maaperälle.

Presidentti Halonen: Miten ehdokkaat vahvistaisivat kestävää kehitystä?

Monelle äänestäjälle tärkein kysymys näissäkin vaaleissa on ilmastonmuutos, pahentuessaan todellinen turvallisuusuhka sekin.

Presidentti Tarja Halonen kysyy ehdokkailta, millä tavoin he ovat tähän mennessä tai aikovat tulevaisuudessa vahvistaa kestävän kehityksen vauhdittamista presidenttinä.

Lue myös: Stubbin ja Haaviston Syrjä-Suomen tietämys testissä – surkuhupaisa vastaus koivuklapeista nauratti

Stubb kertoo vuosien varrella europarlamentaarikkona sekä ministerinä tehneensä päätöksiä liittyen kestävään kehitykseen.

Kokonaisuutena Stubb pitää ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää toimintaa keskeisenä. Siihen kuuluvat lainsäädäntö, rahoitus ja innovaatiot.

Ehdokkaat vastasivat presidentti Tarja Halosen kysymykseen.

Haavisto vastaa presidentti Haloselle muun muassa olleensa tekemässä Kioton ilmastosopimusta ympäristöministerinä 1990-luvulla ja perustamassa arktista neuvostoa.

Presidenttinä ensimmäisessä puhelussaan kollegoilleen Haavisto kysyisi, voisivatko he tehdä valtionpäämiesten ilmastorenkaan.

– Pieni tai toivottavasti suuri epävirallinen ryhmä, joka alkaisi YK:n puitteissa viedä ilmastoasiaa tehokkaasti eteenpäin myös kulisseissa.

– Tämä olisi teidän ensimmäinen asianne? Jan Andersson kysyy.

– Tämä olisi ensimmäisen päivän ensimmäinen asia, Haavisto vastaa.

Haavisto ja Stubb erimielisiä ydinaseista

Alexander Stubb ja Pekka Haavisto keskustelivat jälleen siitä, pitäisikö Suomen ydinenergialakia muuttaa niin, että Suomen alueen kautta voisi kuljettaa ydinaseita.

Stubb linjasi lain muuttamisen puolesta, Haavisto sanoi, ettei ole ilmennyt mitään syytä, joka edellyttäisi lain muuttamista.

Keskustelun nosti esille Haaviston kannattajien kysymys Stubbille. Kysymyksessä tivattiin, miksi Stubb haluaa luoda Moskovalle ja Venäjän presidentti Vladimir Putinille mielikuvan, että Suomessa voi olla ydinaseita.

– Kaikki lähtee siitä, että ydinase on pidäke. Kun meistä tuli Nato-jäseniä, niin meidän ohjelmassa selkeästi todettiin, että Natolla on kolme pidäkettä. Ensimmäinen on joukot, toinen on aseet tai ohjukset ja kolmas on ydinasesuoja. Se on osa meidän pelotetta, Stubb sanoi.

Ydinaseet jakoivat edelleen presidenttiehdokkaiden mielipiteet.

Stubb painotti, että Suomeen ei ole tulossa pysyviä ydinaseita eikä kukaan niitä Suomelle tarjoa.

Haavisto toisti tentissä ja aiemmin päivällä julkaisemassaan blogikirjoituksessa kantansa ydinaseiden tuomisesta Suomeen ja katsoi, ettei Suomen ole tarvetta muuttaa ydinenergialakiaan.

Samoilla linjoilla oli ydinasekysymystä valtiopäivien avajaisten yhteydessä kommentoinut presidentti Sauli Niinistö.

Lue myös: Ydinaseet: Tämä Stubbin puheissa häiritsee Haavistoa

Stubb: Presidentin tehtävä ei ole kertoa suomalaisille, miten lisääntyä

Suomen suurimpia tulevaisuuden uhkia on alhainen syntyvyys. Suomessa syntyi viime vuonna noin 43 000 lasta, mikä on vähemmän kuin kertaakaan 1830-luvun jälkeen.

Pekka Haaviston mukaan tilanne johtuu lapsiperheiden ahdingosta, lapsilisien pienuudesta ja lapsista syntyvistä kustannuksista sekä tulevaisuudenuskoon liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi syrjäseudulla.

Haaviston mukaan presidentin tehtävä on valaa uskoa maakuntamatkoillaan. Hän toteaa, että kaikkeen ei presidentti voi vaikuttaa, mutta tärkeää on, että presidentti tietää, miten maassa voidaan ja eletään.

Alexander Stubbin mielestä syntyvyys ei ole presidentin käsissä.

– En oikein kannata sitä ajatusta, että presidentti ryhtyisi kertomaan suomalaisille, miten lisääntyä, Stubb sanoo.

– Oma osuus on tehty, Stubb totesi ja viittasi kahteen omaan lapseensa.

Kysymys itärajalta: kuinka itäiseen Suomeen saadaan elinvoimaa?

Itä-Suomessa menee selvästi huonommin kuin etelässä tai lännessä.

Naton itärajalla sijaitsevan Parikkalan kunnanjohtaja Mervi Pääkkö kysyy ehdokkailta, kuinka he presidenttinä konkreettisesti vahvistaisivat itäisen Suomen elinvoimaa ja asuttuna pitämistä?

Miten ehdokkaat vahvistaisivat itäisen Suomen elinvoimaa?

Haavisto toteaa, että Itä-Suomi on kärsinyt itärajan sulusta.

– Kun idässä käy, tulee apea mieliala.

Haavisto sanoo asiaan liittyvän vielä muita erityisongelmia.

– Tutkajärjestelmät ovat estäneet tuulivoiman tulon ja Itä-Suomi on jäämässä jälkeen vetytalouden kehityksestä, joka muualla Suomessa on etenemässä.

Alexander Stubb ja Pekka Haavisto MTV:n Kaksintaistelussa.

Haavisto muistuttaa, että kaikki toimenpiteet eivät ole presidentin tehtäviä, mutta hän suosittelisi jatkoa Itä-Suomi-paketille, joka alkoi viime hallituskaudella. Presidenttinä Haavisto pitäisi Itä-Suomen asiaa esillä vienninedistämismatkoilla.

Stubbin mukaan koko Suomen pitäminen asuttuna on tärkeää myös turvallisuuden osalta.

– Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kärsineet mielestäni kohtuuttoman paljon rajan sulkemisesta.

Presidenttinä Stubb edistäisi vientiä ja toisi investointeja Suomeen, erityisesti idässä ja pohjoisessa infrastruktuuriin, sähköverkkoihin ja tieverkkoon.

Stubb panostaisi myös vihreään siirtymään.

Haavisto: Presidentistä tulee todellinen toimija Naton huippukokouksissa

Nato-jäsenyys muuttaa Suomen presidentin roolia puolustusvoimain ylipäällikkönä. Kuinka Haavisto näkee roolin muutoksen konkreettisesti?

Haaviston mukaan tilanne muuttuu siinä mielessä, että presidentti on henkilö, joka osallistuu Naton huippukokouksiin. Hän toivoo, että jatkossakin ulkoministeri ja puolustusministeri osallistuvat presidentin kanssa kokouksiin, jotta yhteys hallitukseen säilyy.

– Mutta presidentti ilmaisee Suomen kannat Naton huippukokouksissa ja sehän ei ole vain kokouksiin osallistuminen, sillä hän saa kaikki yhteydenotot etukäteen ja jälkikäteen muilta valtionpäämieskollegoiltaan. Hänestä tulee todellinen toimija tässä Naton huippukokouksen kautta, Haavisto sanoo.

Näin Pekka Haavisto arvioi presidentin roolin muuttuvan Nato-jäsenyyden myötä.

"Meitä ei yhdistä urheiluharrastus"

MTV:n Kaksintaistelussa molemmat presidenttiehdokkaat saavat tentin aikana yleisökysymyksiä vastapuolensa kannattajalta.

Pekka Haavistolta kysyttiin, mitä samaa hän näkee itsessään ja Alexander Stubbissa.

Haavisto aloitti toteamalla, että kansainväliset verkostot ovat molemmilla laajoja, vaikka ne ovatkin keskenään erilaisia.

Haavisto ja Stubb puhuivat avantouinnista.

Tämän jälkeen Haavisto siirtyi jo pohtimaan aivan muita asioita.

– Meitä ei yhdistä urheiluharrastus, Haavisto tuumaili.

Stubb huomautti huvittuneena, ettei väite ihan täysin pidä paikkaansa.

– Avanto, sinähän olet ruvennut käymään avannossa!

– Olen käynyt kyllä avantoa kokeilemassa, Haavisto myönsi.

Lue myös: Yleisökysymys sai Haaviston tuumailemaan: "Olen käynyt kyllä avantoa kokeilemassa…"

Stubb kommentoi Häkkäsen lausuntoja reservistä

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) väläytti reservistä kieltämistä ja kiihdytti samalla erojen määrää.

Kummalle Alexander Stubbilla riittää enemmän ymmärrystä: Häkkäsen huolimattomalle lausunnolle vai reservistä eroaville?

Stubb ei lähde suoranaisesti arvioimaan.

– Meillähän on tällä hetkellä yksi maailman korkeimmista maanpuolustustahdoista. Juuri nyt panostaisin nimenomaan reservin uudistamiseen ja reserviharjoitusten lisäämiseen.

Pekka Haavisto ja Alexander Stubb MTV:n Kaksintaistelussa.

Aiheuttiko Häkkänen vahinkoa lausunnoillaan?

– Hänhän on lausuntoaan vetänyt hiukan taaksepäin. Lähtisin kuitenkin siitä, että meillä on kolmen luvun lukko eli 80–90–90 eli maanpuolustustahto on tällä hetkellä 80 prosenttia, Stubb sanoo.

Lopuilla 90 prosentin luvuilla Stubb tarkoittaa Naton kannatusta ja valmiutta lähettää suomalaisia Nato-operaatioihin.

Aiheuttiko puolustusministeri Häkkänen vahinkoa reservilausunnoillaan?

"En usko, että nämä vastaukset suoraan sanottuna kelpaavat"

Ukrainan rintamalla Kupjanskin jalkaväkipataljoonan sotilaat tarvitsevat kipeästi aseapua länsimailta. MTV:n vaalitentissä Suomen presidenttiehdokkaille esitettiin kysymys Harkovan alueelta. 

Kysyjä videon välityksellä oli sotamies Vitaliy.

– Jos juuri sinut valitaan presidentiksi, mitä aiot tehdä lisätäksesi tukea Ukrainalle?

Haavisto aloitti vastauksensa painottamalla Ukrainalle jo annettua tukea. Hän lisäsi, että Venäjän jäädytetyt miljardit pitäisi vapauttaa Ukrainan käyttöön.

Katso videolta, miten Haavisto ja Stubb vastasivat Vitaliyn kysymykseen.

Stubb komppasi Haaviston vastausta ja korosti, että Suomi tekee Ukrainan hyväksi ”mitä tahansa se vaatii”.

Juontaja Jan Andersson vaati ehdokkailta kuitenkin lisää konkretiaa. 

– En usko, että nämä vastaukset suoraan sanottuna kelpaavat Vitaliylle.

Lue myös: Haavistolle ja Stubbille kysymys suoraan Ukrainan rintamalta – "En usko, että nämä vastaukset kelpaavat Vitaliylle"

Onko Suomessa aihetta sotapaniikkiin?

Useissa naapurimaissa kansalaisia on kehotettu valmistautumaan sotaan. Onko suomalaisilla aihetta sotapaniikkiin?

Pekka Haaviston mukaan maailma on vaarallisemmassa tilanteessa tällä hetkellä niin Lähi-idän tilanteen kuin myös Ukrainan sodan osalta.

Haavisto pitää pelkoa nyt vääränä sanana.

– Meiltä suomalaisilta on paljon kysytty, että pelkäättekö te Venäjää, pelkäättekö asua niin pitkän itärajan vieressä. Uskon, että se ei ole se suomalaisten päällimmäinen tunne. Olemme aina valmistautuneet huonoihin hetkiin.

Haavisto ja Stubb, onko Suomessa syytä sotapaniikkiin?

Alexander Stubbin mukaan retoriikka on tällä hetkellä aika sotaisaa.

– Se johtuu tietysti siitä, että Venäjän hyökkäyssota on päällä ja kuten Pekka totesi, Lähi-idän kriisi näyttää eskaloituvan. Mutta kyllä oma viestini on enemmän rauhan ja rauhallisuuden viesti.

Stubbin mukaan ero on tänä päivänä se, että monien informaatiokanavien kautta sota tuntuu tulevan päälle.

Stubb: Putin tulee tämän taistelun häviämään

Monen päättäjän ja asevoimien komentajan mukaan ainoa tapa välttää Ukrainan sodan leviäminen on huolehtia siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin häviää mahdollisimman nopeasti – Sanna Marinin sanoin: ”Meidän on päästävä hänestä eroon”.

Pekka Haavisto sanoo, että aikakin tulee Putinista eroon pääsemissä tekemään tehtävänsä. Hän kuitenkin muistuttaa, että Putinin korvaaja voi olla yhtä paha.

Stubb ja Haavisto, pitääkö Putinista päästä eroon?

Haaviston mukaan Ukraina päättää sen, kenen kanssa se haluaa neuvotella rauhasta – ja muiden on hyväksyttävä valinta, on se sitten vaikka Putin.

– Meidän tavoitteena pitää olla, että Putin häviää sodan, Stubb toteaa.

– Neljä rauhanehtoa on saatava. Ensimmäinen on alueet, toinen turvatakeet ja että Ukrainasta tulee Naton ja EU:n jäsen, niin kuin on käymässä, kolmas on oikeus eli sotarikosoikeudenkäynti ja sotakorvaukset ja neljäs on jälleenrakentaminen. Joka tapauksessa hän (Putin) tulee tämän taistelun häviämään. 

Haavisto myöntää virheensä al-Hol-tapauksessa

Pekka Haaviston diplomaattinen maine sai kovan kolhun eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitua hänen toimineen lainvastaisesti vuonna 2019, kun hän pyrki siirtämään silloisen konsulipäällikön muihin tehtäviin al-Hol-erimielisyyksien vuoksi.

Ministerisyytteen kynnys ei kuitenkaan ylittynyt.

Haavisto kertoo tulleensa ulkoministeriöön tilanteessa, jossa oikeuskansleri oli sanonut, että lapsia tulee auttaa, jos se on mahdollista, mutta valmisteluja ei ollut tehty.

– Tästä lähti se pyörä pyörimään. Jouduttiin nimeämään erityisedustaja, jonka nimesin. Käytiin keskusteluja eri henkilöiden toimenkuvista tämän jälkeen.

Näin Pekka Haavisto vastaa moitteisiin alaisten kohtelusta al-Hol-tapauksessa.

Haavisto myöntää tehneensä virheen.

– Olen saanut siitä moitteet, mutta olen myös saanut lähes 30 suomalaista lasta kotiin leiriltä.

Suojelupoliisi vahvisti MTV Uutisille, että Suomeen tuodut henkilöt muodostavat edelleen turvallisuusuhan Suomelle. Haavisto arvioi MTV:n vaalitentissä viikko sitten, että henkilöt eivät ole turvallisuusuhka. Mitä tietoja Haavistolla on asiasta, mitä suojelupoliisilla ei ole?

– Minulla on tietysti se kaikki tieto, mitä ulkoministerinä sain. En kansanedustajana tietenkään saa samaa tietoa.

Haavisto: Rauhan miehestä Nato-kannatuksen etujoukkoihin

Pekka Haavisto on aseistakieltäytyjä, joka on ajanut puolustusvoimien määrärahojen sekä reservin pienentämistä.

Hän kertoo, että kun Vihreät perustettiin, puolueen linjan mukaan puolustusmäärärahoista pitää antaa kymmenen prosenttia luonnonsuojeluun.

Haavisto kertoo kuitenkin Paavo Lipposen hallituksessa vuoden 1995 jälkeen olleensa se puolueen johtajista, joka joutui reivaamaan Vihreiden kurssin ”realistisemmaksi”, myös puolustuskysymyksissä.

Myöhemmin hän on ollut päättämässä asioista eduskunnan puolustusvaliokunnassa.

– Uskon, että minulla on aika hyvä tuntuma.

Riittävätkö Stubbin meriitit Haaviston rinnalla?

Alexander Stubb on presidentinvaalikampanjassaan määrätietoisesti korostanut rauhanvälitystyötään ja sen merkitystä presidentin työkentässä. Riittävätkö hänen meriittinsä Haaviston rinnalla?

Stubb ei itse halua verrata itseään rauhanvälittäjänä Haavistoon. Hän kuitenkin nostaa esiin, että kylmän sodan jälkeen suomalainen on välittänyt rauhan kolme kertaa.

Stubb kertoo olevansa yksi näistä henkilöistä – Georgian sodassa, kun hän toimi Etyjin puheenjohtajana.

– Saimme aikaiseksi tulitauon viidessä päivässä. Se johti siihen, että ihmisiä ei hirveämmin siinä sodassa kuollut.

Katso videolta, miten Stubb vastasi kysymykseen siitä, riittävätkö hänen meriittinsä Haaviston rinnalla.

Andersson kysyy tarkentavasti, mikä Stubbin rooli silloin oli.

– Kirjoitimme tulitaukosopimuksen Janne Taalaksen kanssa, se alkoi viidellä pointilla ja Moskovassa siihen lisättiin kuudes, Stubb vastaa.

Stubb pitää tärkeimpänä tehtävänään rauhanvälitystyössä sitä, että Martti Ahtisaari pyysi häntä CMI:n puheenjohtajaksi.

– Kuuden vuoden aikana olemme vahvempana kuin koskaan. Olemme olleet välittämässä noin 50 rauhaa. Eli kyllä sekä Pekalla että minulla on aika vahva rauhanvälitystausta, Stubb toteaa.

Pekka Haavisto alias dj Pexi valitsi biisikseen ikonisen Sandstormin

Daruden Sandstorm vuodelta 1999 on yksi Suomen tunnetuimmista kappaleista maailmalla ja presidenttiehdokas Pekka Haaviston valinta tentti-illan omaksi kappaleeksi. Hän luonnehtii sitä suomalaisten lohtubiisiksi.

Pekka Haavisto kertoo dj-battlesta Daruden kanssa.

Milloin Haavisto on viimeksi tanssinut tanssibiitin tahtiin pikkutunneille kuin transsissa?

– Ei milloinkaan, Haavisto toteaa.

Hän on omien sanojensa mukaan lähtenyt juhlista kotiin aina viimeistään puoliltaöin, ja niin hän lupaa tehdä myös presidenttinä.

Lue myös: Pekka Haavisto kehaisi dj-battlestaan Daruden kanssa: "Vedin villin kortin"

Pekka Haavisto ja Alexander Stubb MTV:n studioilla Helsingin Vallilassa ennen Kaksintaistelu-ohjelman alkua.

Stubb ei osaa sanoa, mistä ylimielinen vaikutelma johtuu

Juontaja Andersson sanoo, että ylimielisyys on ominaisuutena liitetty paitsi Stubbin edustamaan puolueeseen kokoomukseen kuin myös vahvasti häneen henkilönä.

Onko Stubb itse pohtinut, mistä ylimielisyyden vaikutelma on syntynyt? Hän ei itse osaa suoraan sanoa, mistä vaikutelma voi johtua.

– Se voi olla osittain sitä, että olen ehkä nuoresta asti jollain tavalla ainakin näyttänyt itsevarmalta. Ei sille loppupeleissä mitään voi. Koitan aina olla paras oma itseni, joka voi joskus näyttää ylimielisyydeltä.

Stubb toivoo, etteivät hänet kohdanneet ihmiset pidä häntä ylimielisenä, vaan empaattisena ja lämpimänä.

Katso videolta, miten Stubb vastaa kysymykseen ylimielisyydestä.

Lue myös: Stubb ylimielisestä vaikutelmastaan: "Ei sille loppupeleissä mitään voi"

Miksi Stubb haluaa olla Nato-presidentti?

Alexander Stubb on kertonut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan olleen yksi syy lähteä kisaan mukaan.

Hän on sanonut myös pyrkivänsä Nato-presidentiksi. Nyt hän perustelee määritelmää sillä, että kyse on ensimmäisestä Nato-aikakauden presidentistä.

– Haluan korostaa tätä uutta aikakautta, Stubb sanoo.

Näin Stubb perustelee haluaan olla Nato-presidentti.

Stubb arvioi MTV:n haastattelussa aiemmin, että turvallisin ja paras vaihtoehto Suomelle olisi ollut lähteä Nato-polulle jo Georgian sodan yhteydessä vuonna 2008.

Tätä kantaansa hän perustelee ”vakaumuksella”.

– Minun vakaumukseni oli ja on edelleen läntinen integraatio.

Stubbin kappalevalinta herätti kysymyksen laskelmoinnista

”Aluks oli suo, kuokka ja Jussi ja pohjoista lakeutta julmetusti, mut kuka hullu tätä maata viljelee? No, tervetuloa Suomeen!”

Alexander Stubb saapui MTV:n vaalitenttiin omavalintaisen kappaleen tahdissa, ja se kappale oli Olli Halosen Pohjola, eli laulu syrjäseutujen nuorista miehistä.

Näin Alexander Stubb saapui MTV:n vaalitenttiin Olli Halosen hittikappaleen tahdissa.

Valinta herätti kysymyksen mahdollisesta laskelmoinnista maakuntien äänten kalastamiseksi.

Stubb perustelee kappalevalintaa sukunsa juurilla Ähtävän kylässä.

– Nyt Jan Andersson, minun täytyy tuottaa teille pettymys. Tämä on ollut yksi minun lempibiiseistäni kauan. Katso, mitä minä olen Spotifyssä viime vuonna eniten kuunnellut, Stubb huomautti.

Lue myös: "Kuule Jan Andersson…" – Stubb joutui heti selittelemään "flirttailevaa" sisääntulokappalettaan

Alexander Stubb saapumassa MTV:n studiolle Kaksintaistelu-lähetykseen.

Pekka Haavisto saapumassa MTV:n studiolle Kaksintaistelu-lähetykseen.

Lyhyesti: Presidenttiehdokas Pekka Haavisto

Kuka on presidenttiehdokas Pekka Haavisto? Hän on pitkäaikainen ministeri, vihreiden vaikuttaja, siviilipalvelusmies ja valtiotieteiden ylioppilas, DJ Pexi.

Politiikan kulisseissa Haavisto tunnetaan liki ympärivuorokautisesti hommia paiskivana työmyyränä.

Asioihin perehtyvä ja sosiaalinen mutta kärsimätön Haavisto osaa olla itsenäinen – ja itsepäinenkin.

Katso alta MTV Uutisten kooste: Näin presidenttiehdokas Pekka Haavisto on muuttunut vuosien varrella.

2:21

Lyhyesti: Presidenttiehdokas Alexander Stubb

Kuka on presidenttiehdokas Alexander Stubb? 55-vuotiaan Stubbin ura politiikassa alkoi toden teolla noin 20 vuotta sitten, kun hänet valittiin EU:n parlamenttiin.

Stubb sanoi vielä muutama vuosi sitten, ettei hän palaa ainakaan Suomen sisäpolitiikkaan.

Nyt tasavallan presidentin tehtävä on hänen tavoitteenaan.

Katso alta MTV Uutisten kooste: Tällainen on ollut Alexander Stubbin matka Suomen presidenttiehdokkaaksi.

2:22

Lue lisäksi: Hämmentynyt Haavisto puhuu nyt itse seksuaalisesta suuntautumisestaan: "Oli naispuolisiakin ihastuksia"

Lue myös: MTV selvitti: Haavisto kohdistaa somemainontaansa "keskustamaisemmaksi" – Stubb liehittelee eri kieliä puhuvia

Lue lisää: Eeva Lehtimäen kommentti: Niinistö pääsi ärähtämään taloudesta vielä kerran – myös tuleva presidentti sai viestin

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Teuvo ja Bengt valitsivat joukkueensa – numero kasilla vahva ote vaalien siirtomarkkinoista