Suomen ulkopoliittinen johto vie Suomea reippaalla tahdilla kohti Nato-jäsenyyden hakemista, vaikka tästä päivästä eteenpäin keskustelun painopiste siirtyy eduskuntaan.
Presidentti Sauli Niinistö sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei kesä ehdi tulla ennen kuin Suomen Nato-päätös on tehty.
MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki nostaa tuoreesta selonteosta kymmenen pointtia, jotka puoltavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Poiminnat ovat suoria lainauksia selonteon tekstistä.
1) YYA-ajan viimeiset rippeet ulos – suomalaisittain suorasukaista kritiikkiä Putinin Venäjää kohtaan
– Sota Ukrainaa vastaan osoittaa entistä selvemmin, että voimankäyttö on keskeinen osa Venäjän keinovalikoimaa ja se on valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös siviilikohteita vastaan poliittisten päämääriensä tavoittelemiseen. Venäjä on osoittanut voivansa käyttää myös kemiallisia aseita.
2) Nato-jäsenyyden rinnalla Suomi panostaa omaan puolustukseensa ja varautuu myös pahimpaan
– Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen sekä jatkuvan valmiuden lisäksi on varauduttava Ukrainassa käynnissä olevan sodan kaltaiseen tilanteeseen, jossa kriisin laajuus, pitkäkestoisuus ja moniulotteisuus haastavat puolustuskyvyn aiemmin arvioitua voimakkaammin.
3) EU:n rivit ovat tiivistyneet Ukrainan sodan ja Venäjän roistomaisuuden vuoksi, mutta EU ei takaa sotilaallista turvaa
– EU:lla ei ole yhteisiä komento- tai joukkorakenteita eikä sotilaallista suunnittelua jäsenmaiden puolustamiseksi. Päällekkäisten rakenteiden luomista Euroopan unioniin ei pidetä poliittisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaisena.
4) Suomi ja Ruotsi tiivistävät sotilaallista yhteistyötään, mutta puolustusliittokaan ei ole riittävä turva
– Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely.
Lue myös: Haavisto nimesi kolme uhkaa, joilta Nato-jäsenyys toisi Suomelle turvaa
5) Suomi on sopinut puolustusyhteistyön lisäämisestä Yhdysvaltain kanssa, mutta sekin on vain osaratkaisu
– Yhdysvaltojen näkökulmasta Euroopan turvallisuus ja yhteisen puolustuksen toteuttaminen on järjestetty ensisijaisesti Naton kautta. Yhdysvallat ei ole myöntänyt Naton ulkopuolisille Euroopan maille julkilausuttuja kahdenvälisiä turvatakuita.
6) Selonteon keskeinen viesti – turvatakuut
– Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä
7) Venäjä rakentaa etupiirejä – Suomi ei halua olla heittopussina
– Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen.
8) Suomi sukkuloi koko ulkopolitiikan muskeleillaan eli kulisseissa tapahtuu
– Jo jäsenyydestä keskusteltaessa ja siirtymävaiheen aikana hakijamaahan ja Nato-maihin todennäköisesti kohdistuisi ulkopuolista vaikuttamista ja painostusta. Tähän varaudutaan ennalta eri keinoin. Jäsenyydestä kiinnostuneen maan on tärkeää käydä pohjustavia keskusteluja Nato-maiden kanssa. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt keskusteluita turvallisuusympäristön muutoksesta eri maiden kanssa.
9) Oma huoltovarmuus on Suomen vahvuus, mutta…
– Naton siviilivalmiustoiminnan tarkoitus on vahvistaa liittokunnan kriisinsietokykyä ja siviilitoimijoiden tukea puolustukselle. Naton perussopimuksen kahdeksas artikla on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä, sillä se estää Naton jäsenmaita tekemästä sellaisia sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa, jotka menevät jäsenyyden asettamien velvoitteiden edelle.
10) Talous, investoinnit ja maakuva – missä leirissä Suomi on?
– Suomen turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla on vaikutusta maakuvaan.