Pelastakaa Lapset: Euroopan halki kulkevat pakolais- ja siirtolaislapset jatkuvasti väkivallan ja hyväksikäytön kohteina

Lasten mukaan väärinkäytöksiin syyllistyvät yleisimmin rajoilla toimivat poliisit tai ihmissalakuljettajat. Pelastakaa Lasten selvitykseen osallistuneista lapsista monet kertovat nähneensä matkallaan tapettuja ihmisiä.

Euroopassa liikkeellä olevien lasten suojelu on puutteellista, raportissa todetaan. Haastateltujen lasten mukaan väkivalta on erottamaton ja lähes väistämätön osa siirtolaisuutta ja pakolaisuutta.

Noin joka kolmas lapsi katsoo, ettei kukaan voi auttaa heitä matkalla, ja jotkut uskovat, etteivät he voi auttaa enää edes itseään.

Hyväksikäyttö jatkuvana uhkana

Selvitykseen osallistuneet lapset kertoivat joutuneensa matkustamaan täpötäysissä autoissa, nukkumaan metsässä alttiina villieläinten hyökkäyksille ja majoittumaan paikoissa, joissa hyväksikäyttö uhkaa.

– Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden on lisättävä toimiaan paossa tai muutoin liikkeellä olevien lasten suojelemiseksi. Turvallisten reittien mahdollistaminen helpottaisi tilannetta merkittävästi, sanoo lastensuojelujärjestön pakolaisuuden erityisasiantuntija Eveliina Viitanen järjestön tiedotteessa.

Liikkeellä olevat lapset joutuvat helposti seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Erityisen suuressa vaarassa ovat yksin matkustavat pojat.

Lapsia hyväksikäytetään myös muilla tavoin matkan aikana ja määränpäässä. Salakuljettajat värväävät lapsia rikolliseen toimintaan tai seksityöhön. Haastatelluista lapsista lähes kaksi kolmannesta sanoi tunnistaneensa tai todistaneensa seksuaalista väkivaltaa ainakin yhden kerran.

– Maamme voisi jatkaa ilman huoltajaa liikkeellä olevien lasten sekä perheiden vastaanottamista EU:n sisäisten siirtojen kautta. Hallituksen aloite humanitaaristen viisumien käyttöönotosta mahdollistaisi puolestaan pakolaisten turvallisen siirtymisen Suomeen, Viitanen jatkaa.

Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönotto.

Pelastakaa Lapset -järjestön ja Sarajevon yliopiston yhteistyönä syntynyt raportti toteutettiin Bosniassa ja Hertsegovinassa sekä Serbiassa. Se perustuu syvähaastatteluihin 48 lapsen kanssa. Haastateltavat olivat iältään 13–19 -vuotiaita, ja heistä kolmekymmentä oli yksin matkustavia poikia, kun taas kahdeksan poikaa ja kymmenen tyttöä matkusti perheensä tai lähisukulaistensa kanssa.