Sijaishuoltopaikasta kadonneen nuoren hatkareissu päättyy pahimmillaan kuolemaan – jotkut aikuiset etsivät aktiivisesti uhreikseen ilman majapaikkaa, rahaa ja ruokaa harhailevia

Yksi esimerkki tällaisesta on laajaa mediajulkisuutta saanut Koskelan raaka teinimurha, jossa kolme alaikäistä poikaa pahoinpiteli kuoliaaksi samanikäisen lastensuojelun sijaishuoltopaikasta hatkanneen pojan. 

– Hatkaamista koskevassa selvityksessämme kerättiin tietoja yli tuhannelta lastensuojelun työntekijältä ja heistä 20 prosenttia oli kohdannut työssään hatkanneen nuoren kuoleman, kertoo kehittämispäällikkö Onni Westlund valtakunnallisesta lastensuojelun kehittämisverkosto Pesäpuu ry:stä.

Yhdistys julkaisi kuluvalla viikolla laajan Hatkassa-selvityksen, johon kerättiin tietoja 2 000 sijaishuollossa asuneelta nuorelta, tällaisen nuoren läheiseltä, lastensuojelun työntekijältä, sosiaalityöntekijältä ja poliisilta. Hankkeessa ei ehditty selvittää hatkaamiskuolemien määrää.

Hatkassa-selvityksen laatijoiden tietojen mukaan mikään taho ei Suomessa julkaise tilastoja siitä, miten kuinka monen lapsen tai nuoren katoaminen lastensuojelulaitoksesta päättyy kuolemaan. Hatkakuolemien määristä voidaan siis esittää vain arvioita.

– Ei puhuta varmastikaan yksittäisistä kuolemista, mutta ei varmaankaan myöskään useista kymmenistä kuolemista, Westlund arvioi tuoreen selvityksen pohjalta.

Lue lisää: Sadat lapset katoavat vuosittain sijaishuoltopaikoista ilman että kukaan etsii heitä – "Lastensuojelujärjestelmä on epäonnistunut, eikä yhteiskunta välitä näistä lapsista"

Joka neljäs joutunut raiskatuksi

Tuore selvitys kertoo karua kieltä lastensuojelulaitoksista kadonneiden lasten ja nuorten turvattomuudesta hatkan aikana.

Selvitykseen vastasi 325 sijaishuollossa asunutta tai edelleen asuvaa 13–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Noin puolet vastanneista nuorista oli tietojen keräyshetkellä alaikäisiä.

Joka neljäs selvitykseen tietoja antaneesta nuoresta kertoi joutuneensa raiskatuksi hatkareissun aikana.

– Meidän aineistossa tulee esiin seksuaaliväkivaltaa, ahdistelua, pahoinpitelyjä, uhkailua, kiristämistä, pakottamista esimerkiksi päihteiden myyntiin tai tai niiden käyttämiseen, Westlund kuvailee.

– Eli hyvin laaja kirjo oikeastaan kaikkia rikoksia, mitä ihmisiin voi kohdistua.

Poliisi on ainakin pääkaupunkiseudulla nostanut esiin sen, että nuori joutuu yhä useammin esimerkiksi useiden törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttöreissujen kohteeksi jo parinkin päivän hatkareissu aikana.
– Tämä näkyy myös meidän aineistossa, Westlund toteaa.

Hatkalla olevat lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita kaikenlaiselle hyväksikäytölle ja oikeudenloukkauksille. Heillä ei ole välttämättä majapaikkaa, rahaa tai ruokaa. Lisäksi he saattavat pyrkiä piilottelemaan ajatellessaan, että joku kenties etsii heitä.

– Eli he ovat ehkä enemmän yksityisissä kämpissä ja tiloissa piilossa katseilta. Tällöin myöskään ohikulkijat eivät voi välttämättä puuttua, jos jotakin tapahtuu, Westlund kuvailee.

Monia ei ole koskaan rakastettu

Hatkaajien alttiutta joutua rikosten ja hyväksikäytön uhriksi lisää myös se, että lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret ovat lähtökohtaisesti erityisen haavoittuvassa asemassa.

– Monilla heistä ei välttämättä ole elämässään kokemuksia rakastetuksi tulemisesta. Heillä voi olla myös rajatusti mahdollisuuksia osoittaa omaa rakkautta ja välittämistä, Westlund kertoo.

Selvityksessä kävi ilmi, että nuoret eivät välttämättä edes itse tunnista aikuisten hyväksikäyttöä.

– He saattavat kokea, että saavat rakkautta esimerkiksi aikuiselta mieheltä ja haluavat auttaa tätä. 

Westlundin mukaan osa aikuisista nimenomaan etsii ja houkuttelee aktiivisesti hatkaajia uhreikseen. Hän vertaa ilmiötä verkossa tapahtuvaan groomingiin eli lasten houkutteluun seksuaalisiin tarkoituksiin.

– Nämä aikuiset esittävät, että he välittävät näistä nuorista. He saattavat majoittaa, rahoittaa ja kuljettaa nuoria, vaikka tosiasiassa kyse on nuorten hyväksikäytöstä, Westlund toteaa.

Nuoria syyllistettiin ikävistä kokemuksista

Hatkassa-selvitys kartoitti myös sitä, miten lastensuojelulaitoksista kadonneiden nuorten paluuseen suhtaudutaan sijaishuoltopaikoissa. Liian moni lapsi tai nuori näytti jäävän yksin haavoittavine kokemuksineen.

Pahimmillaan lastensuojelun työntekijät syyllistivät lasta siitä, että hän oli joutunut rikosten uhriksi hatkassa. Keskustelun ja välittämisen sijaan vastaanottona saattoi olla eristämisrangaistus.

– Liian monelle nuorella oli kokemus, ettei hän tullut kuulluksi. Jos hatkassa oli vaikka kokenut seksuaalista väkivaltaa, niin aikuiset saattoivat syyllistää ja vastuuttaa nuorta siitä, Westlund kertoo.

– Aikuiset saattoivat antaa nuoren ymmärtää, että koska nuori on itse lähtenyt hatkaan, hän on sitä kautta vastuussa siitä, että on joutunut aikuisen väkivallan kohteeksi.

Moni nuori ei uskaltanut tai luottanut aikuisiin tai pitänyt heitä riittävän turvallisina, jotta olisi voinut kertoa hatkan aikana kohtaamistaan kipeistä kokemuksista.

– He kokevat, että tapahtumia ei käsitellä, eikä niihin välttämättä saa riittävästi apua. Tämän sijasta heitä rajoitetaan ja rangaistaan.

Nuoret toivovat välittämistä

Lastensuojelulaki antaa sijaishuoltopaikoille tietyin perustein oikeuden rajoittaa lasten perusoikeuksia. Moni nuori kuitenkin koki, että rajoitukset olivat kohtuuttomia ja nuori sai aina saman rangaistuksen oli tilanne mikä hyvänsä ja palasi hän vapaaehtoisesti tai tuotuna.

Vaikka nuoret tiedostivat, että rajoitukset olivat toisinaan tarpeen, kohtuuttomat rangaistukset, kuten 30 päivän eristys, toimivat tarkoitustaan vastaan.

– Jos rangaistukset ovat kohtuuttomia ja niitä ei perustella, niin ne saattavat nuoressa halun rikkoa sääntöjä ja ajaa nuoria hatkaan uudelleen.

Hyvin monilla lapsilla ja nuorilla oli myös kokemus, etteivät he tunteneet itseään edes tervetulleiksi takaisin sijaishuoltopaikkaan.

– Vastassa oli ollut usein syyllistämistä, huutoa ja rajoituksia.  Mutta niin ammattilaiset kuin nuoretkin toivat esille sen näkemyksen, että vastaanoton kuuluisi olla toisenlainen, Westlund sanoo.

Lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen nuorten toivoma kohtelu oli paljolti sitä samaa, jota omissa perheissään asuvat lapset saavat vanhemmiltaan. Että sääntöjen rikkomisenkin jälkeen aikuiset huolehtisivat nuoren perustarpeista kuten hygieniasta, ravinnosta ja unesta, sillä hatkat ovat nuorelle usein jatkuvaa selvitymistä.

– Nuoret toivoivat, että heidät otettaisiin lämpimästi ja rauhallisesti vastaan ja aikuiset kysyisivät, mitä nuorelle kuuluu, Westlund kiteyttää.

Lue myös: Asiantuntija: Nuoret ajautuvat lastensuojeluun, kun he eivät saa apua – "Ainoa toimenpide voi olla huostaanotto, näin ei saisi olla"

Villiä valvontaa ja lasten brutaalia rankaisemista – asiantuntija kertoo MTV:lle laittomista kasvatuskeinoista lastensuojelun sijaishuollossa

"Suurin häviäjä on tietysti lapsi" – Kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvu jatkuu ja kustannukset nousevat, sanoo asiantuntija

Vuosittain arviolta sadat lapset täysi-ikäistyvät takanaan vähintään kymmenen sijoituspaikkaa – "Tämä on valtavaa rakenteellista pahoinpitelyä lapsia kohtaan"

Poliisilla ollut tutkinnassa kymmenittäin hatkalapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia – jutuissa samanlainen kaava

Nuoret karkaavat lastensuojelusta eivätkä työntekijät voi tehdä mitään – kokenut päihdetyöntekijä: "Takaisin tulee raiskattu tyttö tai poika, jonka elämä on tärvelty"