21 hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa myös pelastuslaitos siirtyy aluevaltuustojen päätöksenteon alaisuuteen.
Hyvinvointialueiden aloittaminen tuskin tuo pelastuslaitoksen arkeen valtaisia muutoksia, arvioi MTV:n Uutisaamussa vieraillut pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriön pelastusosastolta.
– Tilanne on se, että meidän kaikki pelastusasemat säilyvät siellä, missä ne nyt ovat. Tuotanto-organisaatio pysyy ihan samana, Koivukoski sanoo.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei pelastuslaitoksella seurattaisi hallintouudistusta silmä kovana.
– Tulee uudet päättäjät, jotka nyt vaaleilla valitaan. Todella kiinnostaa se, ketkä valitaan, miten he toimivat ja millaisen organisaation he rakentavat hyvinvointialueelle, Koivukoski kertoo.
Osa tuntee pelastuslaitoksen, osa ei
Päättäjissä on Koivukosken mukaan merkittäviä eroja.
– Osa tuntee (pelastuslaitoksen) asiat hyvin, osa ei, hän toteaa.
– Tietysti yritämme ohjata ja neuvoa alueita siten, ettei tapahtuisi mitään radikaalia muutosta. Rahapuoli on sellainen, jossa tapahtuu iso muutos, koska siirrytään kunnilta tulevasta rahoituksesta valtion budjetin kautta tapahtuvaan rahoitukseen, Koivukoski jatkaa.
Suomen pelastusalan ammattilaisten SPALin puheenjohtajan Ilkka Mustakankaan kokemus päättäjien pelastuslaitostietämyksestä on samankaltainen kuin Koivukoskella.
– Vaikea arvioida, kuinka kartalla kukin yksilö on. Keskustelujen perusteella tietämys pelastustoimesta on aika pientä. Keskustelua ohjaa pääosin sote ja pienempi ala siinä kyljessä on jäänyt vähemmälle huomiolle, Mustakangas sanoo.
"Toivottavasti ei näy"
Miten hallintoportaan muutokset sitten näkyvät tavalliselle ihmiselle, joka voi tarvita esimerkiksi palokunnan apua?
– Toivottavasti ei näy, toteaa Mustakangas.
Pelastuslaitosasiantuntijoilla on yksi yhteinen pelko, mutta se ei liity tuleviin hyvinvointialueisiin tai edes päättäjiin, joiden tietämystasosta he eivät tunnu olevan erityisen vakuuttuneita.
– Miten tulevaisuuden työvoimapula pystytään järjestämään? Puhutaan aika isoista luvuista. Vuoden 2030 loppuun mennessä meillä on 2500:n pelastajan vaje tässä valtakunnassa, Mustakangas sanoo.
– Meidän koulutusjärjestelmämme ei tällä hetkellä pysty tuottamaan niin paljoa pelastajia kuin tulevaisuudessa tarvitaan. Se edellyttää, että meillä tehdään aika pikaisesti päätöksiä, että saadaan resursseja koulutukseen, Koivukoski jatkaa.
9:16
Katso Uutisaamun pelastuslaitoskeskustelu kokonaisuudessaan.