Helsingin pelastustoimen palvelutasossa on havaittu huomattavia epäkohtia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asettanut enintään 20 miljoonan euron uhkasakon Helsingin kaupungille, virasto kertoo tiedotteessaan.
Helsingin pelastustoimelle on nyt annettu aikaa korjata pelastustoiminnan palvelutaso pelastuslain vaatimalle tasolle vuoteen 2023 mennessä. Uhkasakon määrä jakautuu toteutuessaan neljälle vuodelle.
Aluehallintovirasto antoi epäkohdista korjausmääräyksen jo vuoden 2016 tammikuussa ja vaati korjauksia loppuvuoden aikana.
Ei ehditä 6 minuutissa
Suomi jaetaan neliökilometrin ruutuihin, joille annetaan riskiluokka. Riski määritellään alueen väestömäärän, rakennusalan ja onnettomuustilastojen perusteella. Suurimmat kaupungit koostuvat pääosin korkeimman eli I-riskin ruuduista, joissa ensimmäisen pelastusyksikön pitäisi olla paikalla kuudessa minuutissa.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tommi Laurinen kertoo, että Helsingin uhkasakko liittyy riskialueiden toimintavalmiuteen.
– Valvontapäätös liittyy suoraan saavutettavuuteen. Esimerkiksi Pohjois-Helsinkiin on muodostunut alueita, joihin pelastusyksikkö ei pääse kuudessa minuutissa, Laurinen kertoo.
Turvallisuus suhteellisen hyvällä tasolla
Laurinen korostaa, että päätöksestä huolimatta Helsingin turvallisuus on suhteellisen hyvällä tasolla. Pääkaupungissa tehdään Laurisen mukaan hyvää työtä riskienhallintamenettelyjen kohdalla ja mainitsee esimerkkeinä palotarkastustoiminnan ja turvallisuusviestinnän.
– Ongelma meidän näkökulmasta on, että riskienhallintatoimenpiteet eivät korvaa toimintavalmiutta. Jos suojaus pettää silloin kun inhimillinen tai tahallinen toiminta johtaa onnettomuuteen, niin pelastustoiminnan pitäisi olla mahdollisimman tehokasta ja nopeaa, Laurinen toteaa.
Laurinen ei halua arvioida ilman tarkempia tutkimuksia, ovatko nyt havaitut puutteet heikentäneet helsinkiläisten turvallisuutta.
Helsinki saa itse päättää, missä järjestyksessä muutoksia tehdään. Aluehallintovirasto edellyttää, että havaitut puutteet korjataan vuoteen 2023 mennessä.
– Riskiruuduissa pitäisi tapahtua neljänneksen parannus vuosittain, että päästään hyvään tilanteeseen, Laurinen sanoo.
Laurinen korostaa, että toimintavalmiusaikaan liittyy riskianalyysin lisäksi järjestelmän teho ja reaktiokyky.
– Suuronnettomuuksissa tai aseellisiin hyökkäyksiin liittyvissä tilanteissa toiminnan on oltava nopeaa ja tehokasta, Laurinen summaa.
Laurisen mukaan trendinä vaikuttaisi olevan se, että kaupunkeihin syntyy alueita joihin nopein avuntarve ei toteudu.
"Ei turvallisuuspoikkeamia"
Helsingin pelastuslaitos ei ole omien analyysiensä mukaan havainnut turvallisuuspoikkeamia puutealueilla. Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksténin mukaan, jos tarkastellaan yksityiskohtaisesti yksittäisiä tapauksia, niin nopeammasta vasteajasta ei ole apua niin sanotuilla puutealueilla, vaan pikemmin keskustassa.
– En sano, että aluehallintoviranomaisten tutkimukset ovat väärässä. Mutta kokonaisuus pitää ottaa huomioon. Meidän oma riskianalyysi on aika perusteellinen ja käymme kaikki ruudut läpi niiden ominaistarpeiden mukaan. Eli miten uhkiin vastataan ja mitkä ovat parhaat menetelmät, että saadaan riskit alas, Weckstén sanoo.
Helsingin pelastuslaitokselta todetaan, että vasteaika vaihtelee alueittain melko paljon. Kuuden minuutin teoreettisen aikaan ei nykyisillä resursseilla päästä.
– Sen saavuttamiseksi tarvittaisiin lisää toimipisteitä ja huomattavasti enemmän miehistöä, Weckstén toteaa.
Pelastuskomentaja ymmärtää aluehallintoviranomaisten näkökulman, mutta painottaa AVI:n näkemyksen perustuvan vain yhteen mittariin.
– Tämä on vain pieni osa koko pelastustoimen tehtävä- ja suorituskentässä. Olemme jo vuosia kehittäneet systemaattisesti riskianalyysiä ja kehittäneet toimenpiteiden vaikuttavuuden tutkimusta. Meillä on valtava repertuaari erilaisia toimenpiteitä, joista sitten yksi mittari on valitettavasti negatiivinen muutamilla alueilla. Myönnämme sen, Weckstén sanoo.
"Otamme nootin vakavasti"
Weckstén vetoaa tilastoihin, joiden perusteella Helsinki on ylivoimaisesti turvallisin pelastusalueista koko Suomessa väkilukuun suhteutettuna.
– Olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kaksinkertaistaneet meidän tuottaman onnettomuusehkäisyn volyymin. Siitäkin huolimatta pähkäilemme, minkälaisilla toimenpiteillä saisimme tilanteeseen parannusta. Otamme AVI:n nootin todella vakavasti ja pohdimme mitä asialle tehdään. Käymme sitten heidän kanssaan keskusteluja, näkevätkö he meidän toimenpiteet riittävinä, Weckstén kertoo.
Ensimmäiset askeleet on jo Wecksténin mukaan otettu, sillä tulevan vuoden talousarvion suunnitteluun on merkitty resurssilisäyksiä, jotka jyvittyvät osittain nyt esille nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi.
Weckstén ei koe uhkasakosta sikiävää keskustelua ongelmalliseksi, vaan painottaa uutisoinnin laajentavan keskustelua.
– Tämän kautta nousee muitakin asioita esiin ja pääsemme keskustelemaan muistakin toimenpiteistä, Weckstén päättää.