Perun pääkaupungissa Limassa alkoi tänään YK:n ilmastokokous. Kokouksessa pitäisi pystyä sopimaan, millaista ilmastosopimusta Pariisissa ensi vuonna tavoitellaan. Yhteisymmärrys pitäisi löytää ilmastorahoituksesta, sopimustekstin luonnoksesta ja siitä, minkälaisia päästövähennyslupauksia mailta odotetaan ensi maaliskuuhun mennessä. Ellei Perussa onnistuta, vaarana on Kööpenhaminan kaltainen epäonnistuminen Pariisissa.
Perun Limaan on kokoontunut 10 000 neuvottelijaa, aktivistia ja toimittajaa. Odotukset ovat korkealla.
- Paras lopputulos olisi, että saataisiin sovittua tietovaatimukset näille ensi vuoden päästövähennysilmoituksille, päästä eteenpäin neuvottelutekstissä ja lisäksi sovittua, miten ilmastotoimia ennen vuotta 2020 edistetään, luettelee Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.
- Paras tulos olisi sopimuspäätös, jossa annetaan selkeät ohjeet, että mitä tietoja maat antaa ilmastovähennyksistään ennen Pariisin kokousta, toteaa vanhempi tutkija Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.
Uusia paineita päästövähennyksiin
Ympäristöjärjestöillä on omat odotuksensa.
- Me ajetaan tavoitetta, jossa päästöt saadaan nollaan vuoteen 2050 mennessä eli käytännössä maat ensimmäistä kertaa myöntäisivät, että fossiilisista polttoaineista pitää luopua aika lyhyellä aikavälillä, arvioi Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.
Neuvotteluilmapiiriä parantaa se se, että kolme suurinta päästäjää eli Kiina, Yhdysvallat ja EU ovat jo julkistaneet omat päästövähennystavoitteensa. Se luo muille maille paineita ilmoittaa omat tavoitteensa.
- Milloin tahansa voimme olettaa, että esimerkiksi Intia tai Brasilia voi julkistaa oman pakettinsa, ennakoi Antto Vihma.
- USA:n ja Kiinan julkistus tuli hyvään aikaan. Se on merkki muille maille siitä, että nyt on aika toimia ja tuoda omat ilmoitukset pöytään, kiittelee Harri Laurikka.
Varovaista optimismia
Ympäristöjärjestöjenkin usko ilmastoneuvotteluihin on palautunut. Viime vuonna järjestöt marssivat ulos Puolan ilmastoneuvotteluista vastalauseena junnaaville neuvotteluille.
- Uskon, että Pariisissa vuoden kuluttua saadaan aikaan sopimus, joka auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se ei varmaankaan ole sellainen sopimus, minkä ympäristöjärjestöt haluaisivat ja joka pysäyttäisi ilmastonmuutoksen. Uskon kuitenkin, että sopimus on tärkeä askel eteenpäin ilmastonmuutoksen torjunnassa, ennakoi Kaisa Kosonen.
Liman kokoukseen ensi viikolla matkustava ympäristöministeri on varovaisen optimistinen.
- Liman kokous antaa suuntaa siitä, miten hyvät mahdollisuudet meillä on Pariisissa onnistua. Minä olen varovaisen optimistinen. Paljon on jo sitoumuksia tehty, mutta työn pitäisi kunnianhimoisesti jatkua eteenpäin ja kunnianhimon tasoa pitäisi pystyä nostamaan, jotta pysymme kahden asteen tavoitteessa, toteaa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok.)
Sovintoa hakeva isäntämaa
Kokouksen isäntämaalla on suuri merkitys kokouksen onnistumiselle. Puheenjohtajan aktiivisuus vaikuttaa neuvottelutulokseen.
- Peru tunnetaan edistyksellisenä Etelä-Amerikan maana, joka on aika helppo neuvottelukumppani. Se rakentaa mielellään sopua radikaalimpien maiden välille, sanoo Antto Vihma.
Jollei Perun neuvotteluissa edetä riittävästi, se vaikeuttaa uuden ilmastosopimuksen solmimista Pariisissa ensi vuonna. Kööpenhaminan viiden vuoden takainen epäonnistuminen voi toistua, jos Pariisiin jää liian paljon auki olevia kysymyksiä.