Perussuomalaisten Jenna Simula puolustaa karhunkaatoa: Arvostelijat vieraantuneet eräperinteestä

Eduskunnan eräkerho osallistui viikonloppuna kuhmolaisen metsästysseuran mukana karhujahtiin. Perussuomalaisten Jenna Simulan mukaan luonnosta vieraantuneet ihmiset kritisoivat metsästystä.

Karhunmetsästykausi alkoi 20. elokuuta. Perussuomalaisten kansanedustaja, oululainen Jenna Simula, 34, jakoi kuvan eduskunnan eräkerhon karhusaaliista sosiaalisen median palvelu X:ään, joka aiemmin tunnettiin nimellä Twitter.

Simulan päivitys on saanut satoja kommentteja, joissa kritisoidaan rajuinkin sanankääntein eräkerhon toimintaa.
Erityisesti se, että kaadettu karhu oli niin kutsuttu eraus-pentu, eli vastikään emostaan vieroitettu nuori karhu, on herättänyt paheksuntaa.

Ei mitenkään helppo saalis

Jenna Simula puolustautuu MTV Uutisten haastattelussa, että eraus-karhujen kaataminen on täysin laillista, eikä kyseinen yksilö ollut mitenkään helppo saalis.
– Osalle voi olla sekin harmistuttavaa, että nuori yksilö on kaadettu, mutta on tilanteesta kiinni, että millaisia karhuja on [jahtiaikaan] liikkeellä. 
Simula kuitenkin ymmärtää, että metsästyksestä tietämättömälle saaliin kanssa valokuvassa poseeraaminen isolla joukolla voi herättää ikäviä ajatuksia. 
– Eihän siellä 25 ihmistä ole karhua yhtä aikaa tulittamassa, on syntynyt vääriä mielikuvia. Simula oikoo.

Eraus-pennut ovat luvallista riistaa

Metsästäjät pyrkivät yleensä saalistamaan täysikasvuisia karhuja, mutta Simulan mukaan aina se ei ole mahdollista.
Eraus-pennut pakenevat usein puuhun, mutta näin ei Simulan mukaan ollut nyt ammutun karhun tapauksessa.
– Ne [eraus-pennut] ovat luvallista riistaa, Simula kertoo.

Karhun kaatoi Simulan mukaan kuhmolainen yksityishenkilö, ei kukaan eräkerhosta. Metsästyskoira paikansi ammutun karhun, joka jahdin päätteeksi ammuttiin.

Simulan mukaan jahdin aikana selvitetään tarkasti, että karhu on varmasti emostaan vieroitettu, itsenäinen yksilö.

– Emoa ei saa ampua eikä emolta pentua, Simula tarkentaa.

Ampujan vastuulla varmentaa ikä

Simulan mukaan jahdattavaa karhua seurataan tarkasti, ja ennen ampumista varmistetaan sen ikä. Eduskunnan eräkerhon jahti alkoi aamuyöllä neljältä ja päätyi karhunkaatoon puolilta päivin. 

–Ampuja on viime kädessä se, joka varmistaa karhun iän. Tässä tapauksessa karhu kaatui yhdelle ampujalle, oikein hyvä osuma ja yhdellä laukauksella, Simula kehuu.

Eduskunnan eräkerho on suosittu

Karhujahti herättää Simulan mukaan mielenkiintoa ja ärsytystä erityisesti metsästyksen vastustajissa.
Simulan mielestä etenkin sosiaalisessa mediassa sekoitetaan termejä tietoisesti, että luotaisiin julmaa mielikuvaa metsästäjistä.
– Ikään kuin olisi ammuttu karhunpentu. Se on väärää mielikuvaa, koska ajatellaan että kyseessä on karhu, joka ei osaisi elellä itsenäisesti.

Jenna Simula on itse harrastanut metsästystä vuodesta 2015, jolloin hän sai metsästyskortin. Metsästäminen on hänen mukaansa suosittua myös eduskunnassa.

– Eräkerho on eduskunnan toiseksi aktiivisen kerho urheilukerhon jälkeen.

Simulan mukaan kritiikki karhun kaatamisesta johtuu siitä, että kaupungistuneet ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta.

– Kun luin niitä kommentteja, niin meitä verrattiin suurin piirtein barbaareihin, Simula ihmettelee.

Karhunmetsästys-traditioon kuuluu yhteiskuva saaliin kanssa. Jenna Simula ei näe asiassa mitään irvokasta.
– Hienosta saaliista jää yhteiskuva. Karhu on metsästäjälle erityisen arvokas saalis ja kunnioitettu eläin.

Ammuttu karhu ei kuitenkaan päädy eräkerhon jäsenille. Simulan mukaan karhusta otetaan talteen ainakin lihat ja talja, mutta sitä ennen siitä kerätään näytteet ruokavirastolle.

– Kuten missä tahansa muussakin riistassa periaate on, että eläin käytetään niin hyvin kuin mahdollista. Karhu, kuten muukin riista, käytetään niin hyvin kuin mahdollista.
– Ammuttu karhu on viety metsästäjien vajaan. Talteen otetaan aina lihat ja sitten lisäksi talja ampujan niin halutessaan. Saalis hyödynnetään Simulan mukaan mahdollisimman hyvin.

Metsästäjät luonnon puolella

Simulan mielestä metsästäjät arvostavat luontoa enemmän kuin luonnosta vieraantuneet kaupunkilaiset.
– Kuhmossa, jossa tämäkin karhujahti käytiin, löydettiin talon pihapiiristä karhunpentu ilman emoa. Kyllä ne olivat metsästäjät, jotka auttoivat emottoman karhun hoitoon, Simula tietää.

Hirvi- ja jänisjahti ei Simulan mielestä herätä ihmisissä samanlaista suojeluvaistoa kuin karhunmetsästys, vaikka karhukannan rajoittaminen on hänen mukaansa välttämätöntä.
– Romaniassa lopetettiin karhunmetsästys, ja sen jälkeen karhu on tappanut ihmisen, Simula kertoo.

Metsästäjä-lehti uutisoi Romanian tapahtumista vuosi sitten. Romanian ympäristöministeri päätti kieltää karhunmetsästyksen vuonna 2016 luonnonsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöjen aktiivisen painostuksen vuoksi.

Kiellon jälkeen karhut tappoivat Metsästäjä-lehden mukaan kahdeksan ja raatelivat 76 ihmistä vuonna 2019. Kannanhoidollisen metsästyksen kielto moninkertaisti ongelmat.

Ajauduttu kauemmas luonnosta

Jenna Simulan mukaan kaupungistuminen on vaikuttanut paljon siihen, että on ajauduttu kauemmas luonnosta.

Karhuja myös hänen mielestään inhimillistetään liikaa ymmärtämättä, että kyseessä on petoeläin, ei suloinen nalle.

– Karhun kannanhoidollisella metsästyksellä säännöstellään karhukantoja, että esimerkiksi Kuhmossa ei aiheudu ongelmia ihmisille ja elinkeinolle.

– Karhukanta on vahva ja vahvistunut, karhunmetsästyksellä ei karhua metsästetä sukupuuttoon. Ihmisillä ei ole enää kosketuspintaa suomalaiseen eräperinteeseen.

Lue myös:

    Uusimmat