Pienpetoraudan piinaaman karhuemon viimeinen päivä lähenee Joensuun seudulla – näin metsästyskauden alku vaikuttaa sen kohtaloon

Joensuun surullisenkuuluisa rautakarhu on edelleen teillä tietymättömillä. 

Itä-Suomen poliisin tilannekeskuksen mukaan karhua ei ole tavoitettu eikä siitä ole saatu uusia havaintoja. 

Poliisista muistutetaan, että käynnissä olevan karhunmetsästyksen takia luonnossa liikkuu nyt paljon ihmisiä, ja tilanne saattaa siksi muuttua nopeastikin.

– Voi olla, että karhu tulee metsästäjille vastaan, Itä-Suomen tilannekeskuksesta arvioitiin tänään puoliltapäivin.

Lue myös: Vapaaehtoisten ryhmä on valmis Joensuussa loukkaantuneen karhun pelastamisyritykseen – karhujen metsästyskausi alkoi tänään ja poliisin lopettamispäätös pysyy voimassa

Rautakarhua on etsitty yli kuukausi

Rauta tassussa liikkuva emokarhu havaittiin Sarvingin-Pirttivaaran alueella Enossa 7. viime kuuta. Täysikasvuisen karhun mukana liikkui havainnon ja valokuvien perusteella neljä viime talvena syntynyttä pentua.

Tämän jälkeen karhua ei ole nähty, eikä karhujen sijaintia siis tälläkään hetkellä tiedetä. 

Poliisi on neuvotellut karhun kohtalosta reilun kuukauden aikana muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden sekä valvontaeläinlääkäreiden kanssa. Myös karhun mahdollisesta nukutuksesta ja siirtämisestä on puhuttu.

Toissa päivänä poliisi antoi kuitenkin karhusta tappomääräyksen.

– Eläinlääkärien arvion mukaan jalassa olevasta pienpetoraudasta aiheutuu karhulle sellaista kipua ja kärsimystä, joka täyttää eläinsuojelulain mukaiset kriteerit lopettamiselle, eli eläintä ei voi jättää luontoon, poliisi kertoi tiedotteessaan torstaina.

Päätös on kerännyt paljon kritiikkiä, ja myös karhun kunnosta on ilmaistu erilaisia näkemyksiä. Vapaaehtoisten ryhmä on tarjoutunut auttamaan viranomaisia karhun nukuttamisessa ja pienpetopyyntiraudan poistamisessa, mutta poliisi ei ole vastaanottanut apua.

Lue myös: Vapaaehtoisten ryhmä on valmis Joensuussa loukkaantuneen karhun pelastamisyritykseen – karhujen metsästyskausi alkoi tänään ja poliisin lopettamispäätös pysyy voimassa

Karhua ei voida auttaa metsästyksen aikana

Metsästyksen takia karhua ei voida enää pelastaa esimerkiksi nukuttamalla ja siirtämällä.

Salametsästystä torjuvan järjestön Anti-Poaching Association of Finlandin (APAF) perustaja Jere Hietala kertoo, että karhuemon auttamisen yrittäminen voisi olla vaarallista karhujen metsästyskaudella ja joku voisi ilmoittaa aiheettomasti metsästyksen häirinnästä.

– Olemme viranomaisten armoilla siinä, miten tämä etenee. Olemme valmiita auttamaan, jos viranomaiset poistaisivat tappomääräyksen, Hietala sanoo. 

Hietala painottaa sitä, että kyseessä ei ole luontoihmisten ja poliisin vastakkainasettelu ja ryhmän tarkoituksena on olla viranomaisen apuna vastaavissa tilanteissa.

Metsästäjä ei saa ampua karhua luvatta

Vaikka loukkaantuneesta karhusta on annettu tappomääräys, sen kaatamiseen tarvitaan poliisin lupa ja havainnoista on ilmoitettava poliisille sekä alueelliselle metsästyksenjohtajalle.

Lisäksi Joensuussa etsityllä karhulla on poikaset, minkä vuoksi se on rauhoitettu myös metsästyskaudella ilman erityislupaa.

Selviävätkö viime talven pennut jo?

Poliisin kuulemien asiantuntijoiden mukaan rautakarhun neljällä pennulla ovat jo hyvät mahdollisuudet selvitä itsenäisesti talvehtimisesta. 

Myös Suomen luonnonsuojeluliitossa toivotaan, että pennut ovat jo pian valmiita itsenäiseen elämään.

– Pentujen henkiinjäämistodennäköisyys on kasvanut kesän mittaan, ja vieläkin on aikaa siihen, kun lumet tulevat ja karhujen pitäisi talviunille mennä. Eli jonkinlaiset mahdollisuudet selviämiseen käsittääkseni ovat, liiton puheenjohtaja ja väliaikainen toiminnanjohtaja Harri Hölttä arvioi.

– Toki siinä riskejä riittää, jos emo ei ole vierellä.

Lue myös: Loukkaantunut karhuemo aiotaan lopettaa – karhumies Sulo tietää, mitä orvoille pennuille pitäisi tehdä: "Niitä ihan suotta otetaan mihinkään vankeuteen"

"Vaihtoehtoja mietittävä"

Hölttä on tyytyväinen siihen, että toisin kuin usein muulloin vastaavissa tapauksissa, loukkaantunut karhu on tällä kertaa pyritty tekemään vaarattomaksi muutoinkin kuin tappamalla.

– Poliisi on nyt monenlaista yrittänyt tehdä, eli sikäli hyvä. Tapa, jolla esimerkiksi asutuksen lähelle tulleita suurikokoisia eläimiä on käsitelty, on ollut kovin pitkään yksipuolinen. Yleensä ne on ammuttu, eli kauheasti harkintaa ei ole ollut. 

– Eläinsuojelulaki sanoo, että sairasta tai vahingoittunutta eläintä on pyrittävä auttamaan, ja vaikka se ei aina ole kovin yksinkertaista, vaihtoehtoja olisi harkittava.

Rautametsästykseen tolkkua

Luonnonsuojeluliitto on vastustanut Joensuun karhun kohtaloksi koituneita pienpetorautoja jo vuosia. Järjestön mukaan minkkejä, joiden pyyntiä raudoilla laajalti perustellaan, voisi pyydystää muillakin tavoin, kuten elävänä pyytävillä loukuilla, mutta ne teettävät enemmän työtä.

Liiton mukaan varsinkin valikoimaton rautametsästys pitäisi lopettaa.

– Pääsäännön pitäisi olla vähintään se, että rauta suojataan tai koteloidaan, että siihen mahtuvat vain minkin kokoiset eläimet. Rautoja pitäisi käyttää suojattuna niin, että sinne ei vääränlaisia eläimiä menisi. Poikkeuslupia voitaisiin antaa saariston lintujärvillä metsästävien minkkien tehopyyntiin.

Lue myös: Pienpetoraudoista ei luovuta Suomessa luonnonsuojeluliiton vaatimuksesta huolimatta – "Meillä olisi iso minkkiongelma"

Karhun metsästäjillä nyt ennätysmäärä kaatolupia

Karhujahtiin on myönnetty tänä vuonna ennätyksellisen paljon kaatolupia. Koko maassa saa ampua runsaat 450 karhua. Pohjois-Karjalassa metsästyslupa on annettu 204 karhusta. Lupia on yli 40 enemmän kuin vuosi sitten.

Luonnonsuojeluliiton mukaan määrä on liian suuri etenkin etelässä ja pohjoisessa, vaikka karhulla menee koko maan mittakaavassa hyvin. Suomen karhukanta on vakiintunut 2010–2020-luvuilla suotuisalle suojelutasolle. Karhu ei ole myöskään enää uhanalainen vaan silmälläpidettävä laji.

– Nyt olisi huolehdittava siitä, että karhukannan hyvinvointia ei vaarannettaisi. Pohjois-Karjalan näkökulmasta karhuja vielä piisaa, mutta esimerkiksi Länsi-Suomessa karhu on selvästi harvinaisempi. 

Liitto muistuttaa lisäksi, että todellisen karhukannan arvioiminen on vaikeaa. 

– Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamaan tietoon, mikä on riippuvainen havainnoitsijoiden aktiivisuudesta ja ammattitaidosta. On havaittu myös se, että kanta-arvio on kaksi vuotta myöhässä.

Metsästyskarhuja ei saa syöttää

Karhun metsästyksessä ei saa lain mukaan käyttää ravintohoukuttimia eikä niin sanottuja riistapeltoja. Karhua ei siis saa ampua saa pellolta, jolta satoa ei ole korjattu.

Höltän mukaan lakia ei ole aina noudatettu.

– Silloin ollaan aika kaukana perinteisestä glooriasta, joka karhunkaatoon voi liittyä, Hölttä toteaa. 

Hölttä toivoo lisäksi, että kaikkia karhunkaatolupia ei käytettäisi nyt jahdin alussa.

– Karhujahdin aloitus on metsästäjille varmasti tärkeä paikka, mutta toivoisin, että lupia säästeltäisiin syksymmällekin. Jos esimerkiksi ilmaantuu semmoisia karhuja, jotka viihtyvät turhan hyvin viljapellolla tai hunajatarhalla, sinne ei tällöin tarvitsisi myöntää poikkeuslupia, vaan voitaisiin toimia normaalien kaatokiintiöiden puitteissa.