Hyvinvointialueet eivät ole riittävästi hyödyntäneet yksityisten terveysyritysten apua säästötalkoissaan, sanoo Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho.
Hyvinvointialueiden pitää lain mukaan saada taloutensa tasapainoon tämän ja ensi vuoden aikana. Alue toisensa jälkeen on kuitenkin jo ilmoittanut, ettei tähän päästä. Alijäämiä jää kattamatta arviolta miljardin euron verran.
Terveystalon toimitusjohtajan ja Hyvinvointiala Hali ry:n puheenjohtajan Ville Ihon mielestä hyvinvointialueet eivät ole täysimääräisesti hyödyntäneet yksityistä sektoria kustannusten hillitsemisessä ja hoitoonpääsyn nopeuttamisessa.
– Terveydenhuollon järjestelmä on mennyt lyhyen ajan sisään kahden kriisin läpi. Ensin covid laittoi järjestelmän kyykkyyn, ja sitten tuli sote-uudistus. Sen takia alueilla on ihan ymmärrettävästi katse omissa varpaissa, Iho sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Tallautuuko potilas ideologisissa mittelöissä?
Ville Ihon mielestä yksityinen sektori saattaa kuitenkin jäädä alueilla hyödyntämättä myös osaamattomuuden ja ideologisten syiden vuoksi.
– Ymmärretäänkö oman tuotannon kustannukset verrattuna ostetun tuotannon kustannuksiin. Monesti voi käydä niin, että säästetään yksittäisestä asiasta mutta samaan aikaan koko järjestelmän kustannukset itse asiassa kasvavat ja palvelutaso heikkenee, Iho kuvaa.
– Kun käytetään julkista rahaa terveydenhuollon järjestelmässä, siihen liittyy totta kai poliittisia ja ideologisia intohimoja. Paras lääke tähän olisi se, että katsotaan aina potilaan ja asiakkaan etua unohdetaan turha ideologinen miekkailu.
Kela-korvaukset ohjaavat yksityiselle
Nykyinen hallitus ohjaa ihmisiä lääkäriin nimenomaan yksityiselle puolelle Kela-korvauksia korottamalla.
Syksyllä on tarkoitus aloittaa kokeilu, jossa yli 65-vuotiaat voisivat hakeutua yksityislääkärin vastaanotolle samaan hintaan kuin julkisen puolen lääkärille.
Muissa Pohjoismaissa perustason lääkäripalvelut ovat pitkälti yksityisten yritysten ja ammatinharjoittajien heiniä, ja tähän suuntaan kannattaa Ihon mukaan edetä meilläkin.
– On pyrittävä stabiiliin ja kestävään tehtävien jakoon. Siten saadaan investointeja ja palvelukehitystä aidosti aikaan. Jos haahuilemme jonkin uuden hopealuodin perässä koko ajan se ei johda mihinkään. Mielestäni järkevä tehtävien jako on enenevässä määrin se, että yksityinen puoli hoitaa perusterveydenhuoltoa ja kiireetöntä hoitoa, Iho sanoo.
2:15