Sosiaali- ja terveysalan työmarkkinatilanne on herättänyt keskustelua, kun hyvinvointialueilla on käyty laajoja muutosneuvotteluja, mutta samaan aikaan hoitajista sanotaan olevan huutava pula ja heitä rekrytoidaan myös kolmansista maista.
Koko hoitoalan työttömyys kasvoi marraskuussa yli 2 400 työttömällä verrattuna vuotta aiempaan, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastoista. Lähihoitajia oli marraskuussa työttömänä lähes 6 400. Määrä kasvoi vuoden takaisesta 1 500 ihmisellä.
Sairaanhoitajien tilanne näytti valoisammalta, sillä työttömiä sairaanhoitajia oli marraskuussa 1 139, mikä on 115 työtöntä vähemmän verrattuna samaan ajankohtaan vuotta aiemmin.
Hoitajien työvoimatilanteessa on kuitenkin merkittäviä alueellisia vaihteluja.
Esimerkiksi Uudellamaalla oli Työvoimabarometrin mukaan marraskuussa 856 avointa lähihoitajan työpaikkaa. Samaan aikaan työttömiä lähihoitajia oli 1 475.
Uudenmaan ely-keskuksen tutkijan Linnea Alhon mukaan kohtaanto-ongelmaa voi selittää se, että melkein neljäsosa työttömänä olevista tarvitsee työllistymiseen erityistä tukea ja palveluja.
– Saattaa olla työkyvyn ongelmia tai muita syitä, joiden vuoksi henkilö ei ole menossa kovin nopeasti takaisin työelämään, Alho sanoo.
9:16
Hoiva-avustajien tilanteesta ei tarkkaa tietoa
Samaan aikaan Lapissa ja Pohjois-Savossa kärsittiin työvoimapulasta. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne oli päinvastainen. Avoimia lähihoitajan työpaikkoja oli marraskuussa 166, kun työttömiä lähihoitajia oli 651.
Sairaanhoitajien osalta tilanne oli Työvoimabarometrin mukaan viime marraskuussa tasapainossa lukuun ottamatta Keski-Suomea, jossa työvoimapula arvioitiin kohtalaiseksi sekä Pohjois-Savoa ja Satakuntaa, joissa koettiin lievää työvoimapulaa.
Ely-keskusten kehittämis- ja hallintopalveluja tuottavan Keha-keskuksen tutkijan Kimmo Karin mukaan lähihoitajat työllistyvät keskimäärin hyvin.
– Yleisesti ottaen työttömät lähihoitajat työllistyvät aika hyvin, kun katsoo tilastoja. Siellä on aina tiettyjä asioita, kuten vaikkapa että hakuammatti saattaa olla lähihoitaja, mutta se ei välttämättä vastaa aina todellista tavoitetta, Kari selittää osaltaan kohtaanto-ongelmaa.
Karin mukaan työn ja tekijän kohtaamiseen voi liittyä myös työehtoihin ja työpaikan sijaintiin liittyviä haasteita.
Avustavien hoivatyöntekijöiden tilannetta Työvoimabarometri ei seuraa, koska ammattiluokitusta ei tunnusteta kansainvälisesti.
– Voisi ajatella, että lähihoitajien tilanne ja hoiva-alan yleinen tarve heijastaa myös hoiva-avustajien tilannetta, Kari sanoo.
Lue myös: Hoitojonot taas kasvaneet – täällä tilanne on pahin
Menoleikkaukset iskivät hoitoalalle
Julkisen talouden leikkaukset ovat TEMin syksyn työmarkkinaennusteen mukaan lisänneet työttömyyden kasvua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Menoleikkaukset ovat iskeneet kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen, mikä on johtanut julkisen sektorin henkilöstövähennyksiin.
Syksyn aikana käytiin muutosneuvotteluita niin hyvinvointialueilla, kunnissa kuin valtionhallinnossakin.
– Jollakin aikavälillä hyvinvointialueiden säästöpaineet vaikuttavat siihen, kuinka paljon työpaikkailmoituksia voidaan julkaista ja uusia paikkoja avata, Kari arvioi.
Lähi- ja perushoitajaliitto Superin työttömyyskassan mukaan mahdollisista irtisanomisista ei ole vielä tarkkaa tietoa, joten hyvinvointialueiden muutosneuvotteluiden vaikutusta ansiopäivärahan saajien määrään on vaikea arvioida.
Ansiosidonnaisen ensihakemuksen voi lähettää aikaisintaan kahden viikon ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä työttömyyspäivästä.
– Näin ollen esimerkiksi vuodenvaihteessa irtisanotut voivat vielä olla irtisanomisajalla, ja hakemuksia alkaa tulla aikaisintaan tammikuun lopussa. Kuluvan vuoden ensimmäinen kolmannes saattaa näyttää tilanteen paremmin, kertoo Superin työttömyyskassan johtaja Matti Romakkaniemi.
Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan johtajan Markus Rantasen mukaan hyvinvointialueiden muutosneuvottelut näkyvät pääasiassa lomautuksissa, mutta myös työttömien määrässä määräaikaisten työsuhteiden päättyessä tai irtisanomistilanteissa.
– Hyvinvointialueiden vaikea taloudellinen tilanne näkyy myös esimerkiksi kuntoutuslaitoksien lomautuksina, Rantanen sanoo.
Työttömyyskassan tilaston mukaan työttömien kassan jäsenten määrä oli joulukuussa hienoisessa nousussa.
Työntekijöiden eläköityminen johtaa henkilöstöpulaan
Hoitoalan työvoiman tarve ei ole kuitenkaan vähenemään päin.
– Sote-alaan liittyen yleisesti trendi on se, että väestön ikääntyminen ja muut ilmiöt lisäävät hoivapalvelujen kysyntää, Keha-keskuksen Kari sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö odottaa terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla julkisissa palveluissa työskentelevien määrän nousevan hieman nykyisestä kuluvan vuoden lopussa ja ensi vuonna.
Joulukuussa sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointialueiden tilannekuva -raportissa arvioitiin kuitenkin, että henkilöstön saatavuustilanne jatkuu haastavana. Hankalin tilanne on hyvinvointialueiden reuna-alueilla ja pienemmillä paikkakunnilla.
Tulevaisuudessa saatavuushaasteita kärjistää työntekijöiden eläköityminen. Samalla hoivaintensiivisessä vaiheessa olevien ikäluokkien kasvu vaatii lisää työvoimaa sosiaalihuollon palveluihin.
Eläkevakuuttaja Kevan ennusteen mukaan valtakunnallisesti yli neljännes hyvinvointialueiden henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Ulkomailta ei löydy pikaratkaisua
Valtioneuvoston teettämän tuoreen arvion mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvittaisiin palvelutarpeen kasvun vuoksi yli 20 000 lisää vuoteen 2030 mennessä ja noin 45 000 vuoteen 2040 mennessä.
Kun vuonna 2019 Suomessa oli runsaat 71 000 lähihoitajaa, vuonna 2040 heitä tarvittaisiin yli 31 000 lisää.
Sairaanhoitajia tarvittaisiin vuoteen 2040 mennessä lisää vajaat 14 000. Heistä suuri osa työskentelee erikoissairaanhoidossa, jossa palvelutarve ei kasva yhtä nopeasti kuin ikääntyneiden hoivassa.
TEM on aiemmin arvioinut, että sote-alalle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 200 000 uutta työntekijää. Tästä määrästä vähintään 10 prosenttia on tarkoitus kattaa kansainvälisillä rekrytoinneilla.
Hoitoalan saatavuuspulaan on tarjottu ratkaisuksi EU-maiden ulkopuolelta rekrytoitavaa työvoimaa.
Alkuvuodesta työministeri Arto Satonen (kok.) teki Vietnamiin ja Filippiineille suuntautuneen työmatkan, jonka tavoitteena oli edistää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Satosen matkaa kritisoitiin hallituskumppani perussuomalaisten suunnalta.
Pikaratkaisuna työvoimapulaan maahanmuutto ei toimi, sillä hoitoalan ammattinimikkeistä vain muutama on merkityksellinen työperusteisen maahanmuuton kannalta sote-alan sääntelystä ja nimikesuojauksesta johtuen.
– Käytännössä sairaanhoitajaksi tai lähihoitajan tehtäviin ei voi Euroopan ulkopuolelta suoraan rekrytoida, Keha-keskuksen Kari sanoo.
Yleisimmät lupajärjestelmässä käytössä olevat hoiva-alan nimikkeet ovat lähihoitajat ja henkilökohtaiset avustajat. Näillä nimikkeillä Euroopan ulkopuolelta rekrytoiduista suurin osa toimii Suomessa hoiva-avustajina, ja monet ovat esimerkiksi lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa.
Lue myös: Työoikeuden emeritusprofessori kyseenalaistaa Satosen rekrytointireissun Aasiaan, kun samaan aikaan irtisanotaan
Saatavuusharkinnan tilanne Suomessa
Työvoiman liikkuvuutta Suomeen säädellään myös saatavuusharkinnan kautta.
Se tarkoittaa, että kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta selvitetään, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella sillä hetkellä saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Saatavuusharkinnasta voidaan kuitenkin luopua alueilla, joilla henkilöstöstä on pulaa.
Keha-keskuksen Karin mukaan ely-keskukset tarkastelevat alueidensa työvoiman saatavuutta yhteistyössä sidosryhmien kuten työmarkkinajärjestöjen, työvoimaviranomaisten ja oppilaitosten kanssa.
Tämän pohjalta arvioidaan, millä ammattinimikkeillä työvoiman saatavuus on vaikeutunut.
Lähihoitajien osalta saatavuusharkintaa ei tarvitse tällä hetkellä suorittaa Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Lue myös: Hoitajaliiton puheenjohtaja HUSin johdon ökytulospalkkioista: "Olen järkyttynyt"
Superin kehittämisjohtaja Jussi Salo on sanonut pitävänsä Uudenmaan päätöstä kummallisena.
– Tällä hetkellä, kun hyvinvointialueet ovat näissä säästötoimissa, tämä tuntuu todella ristiriitaiselta, Salo kommentoi toissa viikolla.
Uudenmaan ely-keskuksen Alho selittää päätöstä sillä, että työlupalinjausta päivitetään puolivuosittain.
– Vielä keväällä tilastot näyttivät lähihoitajista olevan pulaa. Syksyn kierroksella nähtiin, että tilanne on muuttunut, Alho sanoo.
Linjausta käsittelevä toimikunta ei kuitenkaan tee muutoksia heti kun työmarkkinatilanne muuttuu.
– Kehitystä seurataan yleensä muutama kierros ennen kuin jokin ammatti poistetaan linjauksesta, mikäli tilanne jatkuu. Tämän vuoksi lähihoitajia ei ehdotettu poistettavaksi tässä kohtaa, Alho sanoo.
Avustavien hoitotyöntekijöiden osalta saatavuusharkinta ei ole käytössä Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa tai Pirkanmaalla.