Perustulokokeilua on takana nyt reilu vuosi. Rosa Kultalahti-Singhin elämässä tämä on tarkoittanut positiivisia muutoksia.
– Olen työllistynyt, raha-asioita ei ole tarvinnut miettiä niin hirveästi, olen pystynyt tekemään jotain säästöjä ja isoin juttu on ehkä se, että töissä olen pystynyt tekemään sen muutoksen, että teen 80-prosenttista työaikaa täyden sijasta, Rosa Kultalahti-Singh luettelee.
20 prosenttia vähemmän työtä mahdollistaa sujuvamman arjen.
– Päiväkotihakemiset ja -viemiset ovat helpottuneet paljon. On paremmin aikaa lasten kanssa, kahvilatyöntekijä iloitsee.
Kokeilun puutteena työllisten puute
2000 työtöntä saa 560 euron kuukausittaisen perustulon vastikkeetta. Kokeilussa perustulo ei vähene, vaikka henkilö työllistyisi.
Kokeilua on nyt puolet takana – samoin rahaa on kulunut puolet eli 10 miljoonaa euroa. Kelassa petyttiin siihen, että kokeiluun ei otettu mukaan työllisiä.
– Vähentääkö se työn tarjontaa vai ei, että työlliselle annetaan perustulon kaltainen raha – siihen me emme pysty vastaamaan, sillä meillä ei ole työllisiä mukana, kommentoi tilannetta professori, Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas.
2:24
Kultalahti-Singh liputtaa perustulon puolesta. Lisäksi hän ehdottaa sitä, että voisiko perustulo ja aktiivimalli olla molemmat todellisuutta.
– Aktiivimalli voisi olla perustulon kanssa ihan hyvä kombinaatio. Silloin ei häviäisi pohja. Jos olisi aktiivinen, ja homma toimisi, saisi korotettua tukea.
Professori ei pidä ajatusta mahdottomana.
- Se ei välttämättä ole yhteensopimaton. Voidaan ajatella, että meillä olisi perustulo ja sen päälle olisi velvoittavia elementtejä, jotka edellyttävät ihmisen osallistumaan tiettyihin toimenpiteisiin, Kangas arvioi.
Hollannista vastauksia
Tämän kaltainen kokeilu on meneillään Hollannissa.
– Siellä kokeillaan sitä, kumpi kannustaa enemmän työhön – etuuden menettämisen pelko vai pienen lisäpotin saaminen sillä, että osallistuu työhön tai aktiivitoimiin.
Kankaan mukaan Hollannin esimerkeistä voidaan saada vastauksia "siihen kysymykseen, mihin aktiivimallilla ei saada".
– Jos aktiivimallin oikeista vaikutuksista oltaisiin haluttu saada tietoa, niin sitä olisi pitänyt kokeilla. Nyt kun se tulee koko kansalle ja kaikille työttömille, niin ei saada vastausta siihen, että vaikuttaako se, vai vaikuttaako joku muu?
– Jos työllisyys paranee, aktiivimallin arkkitehdit ovat sitä mieltä, että tämä kaikki johtuu aktiivimallista. Kun taas sitten skeptinen ääni voisi sanoa, että konjuktuurit ovat parantuneet ja työvoimalla on muutenkin kysyntää työmarkkinoilla.
Tästä voidaan kiistellä Kankaan mukaan "maailman tappiin saakka".
– Tämä kiistely oltaisiin saatu loppuun sillä, että olisi tehty hyvin suunniteltu kokeilu aktiivimallista.