Valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen mukaan aiempi kanta ei loiventunut.
Perustuslakivaliokunnan huoli EU:ssa neuvoteltavan elpymispaketin perussopimusten mukaisuudesta on hälventynyt.
Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan valiokunnan aiemmin esittämiä huolia komission alkuperäisten ehdotusten yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa.
Elpymispaketti, joka olisi suuruudeltaan 750 miljardia euroa, rahoitettaisiin poikkeuksellisesti EU-komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tiistaina väliarvionsa Suomen kannasta. Valiokunta kehotti hallitusta aiemmin kiinnittämään enemmän huomiota elpymispaketin perustuslainmukaisuuden arviointiin.
Ojala-Niemelän mukaan valtioneuvoston eduskunnalle toimittama viimeisin neuvottelukannasta kertova kirje sisältää aiempaa enemmän valtiosääntöoikeudellista arviointia, joka aiemmin puuttui.
– Keskustelimme siitä, että sekä perussopimusten mukaisuuden osalta että tavallaan oikeusperustojen osalta nyt näyttää siltä, että ollaan lähempänä sitä tavoitetta, että ne ovat kunnossa.
– Kaikkia nyansseja emme ehtineet käsitellä, mutta lähtökohtaisesti katsoimme, että valtioneuvoston tavoitteet tässä asiassa ovat alustavasti oikean suuntaisia, Ojala-Niemelä sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Hänen mukaansa neuvotteluissa esitettyjä muutosehdotuksia komission ehdotukseen ei ole saatu sen sijaan eduskunnan käsiteltäväksi miltään osin.
Häkkänen: Valiokunta ei lieventänyt kantaansa
Valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) tulkitsi, ettei valiokunta silti lieventänyt kantaansa, vaikka se totesikin pöytäkirjamerkinnässään huolten perussopimusten mukaisuudesta alustavasti vähentyneen.
Häkkäsen mukaan perustuslakivaliokunnan vanha lausunto elpymisrahastosta on voimassa kaikilta osin.
Jos yllä oleva tviitti ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
– Ongelmat voivat vähentyä vain, jos esitykseen tehdään muutoksia, Häkkänen kirjoitti Twitterissä.
Valiokunnan aiemmin ottama kanta oli tiukka.
Sen mukaan hallituksen ei pitäisi (asian käsittelyn sen hetkisessä tilanteessa) "hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä".
Tästä on kyse
EU-maiden johtajat kokoontuvat perjantaina ja lauantaina huippukokoukseen neuvottelemaan historiallisesta elvytyspaketista, jolla alueen talous on tarkoitus nostaa takaisin jaloilleen.
Keskiviikkona sopua pohjustavat eurooppaministerit.
Elpymispaketti lähti liikkeelle toukokuussa Saksan ja Ranskan yhteisestä esityksestä, jonka jälkeen komissio ja huippukokouksia johtava Charles Michel ovat antaneet kompromissiehdotuksensa.
Viime viikolla annetussa Michelin ehdotuksessa elpymispaketin suuruus oli yhä 750 miljardia euroa. Myös suhde lainojen ja tukien välillä oli pidetty ennallaan.
Paketista 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) on määrä esitellä Michelin ehdotusta torstaina eduskunnan suurelle valiokunnalle.
– Olisin toivonut henkilökohtaisesti, että Michelin esitys olisi ollut jo enempi kompromissihakuinen, Ojala-Niemelä sanoi.
Elpymispaketin rinnalla neuvotellaan unionin seitsenvuotisesta budjetista. Vuosien 2021–2027 budjettikehys olisi tuoreen ehdotuksen mukaan aiemmin hahmoteltua maltillisempi 1074 miljardia euroa.
Suomen tavoitteena on, että elpymisväline olisi pienempi ja lainojen suhde avustuksiin nähden olisi ehdotettua suurempi. Keskeinen kysymys on myös jäsenmaiden enimmäisvastuu.
EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausunnon mukaan ehdotukset ovat EU:n perussopimusten mukaisia.
Uutista täydennetty 14.7.2020 kello 18.18.