Pienen kaupungin kokoinen, vastasyntynyt "saareke" ajelehtii merellä kohti Australiaa – syntyi nimettömän tulivuoren purkautuessa

hohkakivilautta-tonga-2-0509
Lähikuva hohkakivilautasta satelliittikuvassa 13. elokuuta.NASA
Julkaistu 05.09.2019 16:54
Toimittajan kuva
Hanna Vaittinen

hanna.vaittinen@mtv.fi

NASA:n satelliiteissa havaittiin massiivisen kokoisen hohkakivilautan, joka koostuu vulkaanisesta kivestä, ajelehtivan kohti Australiaa. Sen toivotaan auttavan ilmastonmuutoksen vuoksi kuolevia koralliriuttoja, The New York Times kertoo.

Lautta huomattiin NASA:n satelliitissa muutamia päiviä sen jälkeen, kun merenalainen, nimeämätön tulivuori oli purkautunut Tongalla noin 40 metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella.

Löydös tehtiin 9. elokuuta, ja jo neljä päivää myöhemmin lautan huomattiin liikkuneen. Viikkoa myöhemmin lautta oli jälleen liikkunut.

Veneilijät olivat myös törmänneet lauttaan elokuussa, ja kuvailivat sen koostuvan hohkakivistä, joiden koko vaihteli marmorikuulista koripalloon. He raportoivat löydöistään tutkijoille.


NASA kertoo, että tulivuoret synnyttävät hohkakivilauttoja, kun ne purkautuessaan päästävät mereen massoittain vettä kevyempää laavaa. Kivettynyt laava on täynnä reikiä ja onkaloita, ja ne kelluvat helposti.

Lauttoja syntyy aina silloin tällöin, mutta nyt löydetty lautta on poikkeuksellisen suuri. Sitä on kuvailtu yli 200 jalkapallokentän kokoiseksi, ja NASAn satelliittikuvissa sen koko vertautuu New Yorkin Manhattanin asuinalueeseen. Ihmiset eivät ole myöskään aiemmin päässeet tutkimaan lauttoja kovin läheltä.

"Kun lautta saapuu rannikolle, se on tunnistamaton"

Tutkijat innostuivat Australiaa kohti ajelehtivasta lautasta, koska hohkakivilauttoihin kiinnittyy mikro-organismeja merestä. Ne vähän kuin "liftaavat kyydin" lautan mukana, kunnes vastaan tulee jotain muuta.

– Kun hohkakivilautta saapuu rannikollemme, se on tunnistamaton, kertoi lauttaa tutkiva geologi Scott Bryan Queenslandin yliopistosta. 

Lautan hohkakivet kuhisevat siinä vaiheessa meren elämää: bakteereja, levää, siimajalkaisia, nilviäisiä, merivuokkoja, matoja, rapuja – ja toivon mukaan myös koralleja ja niiden kasvua tukevia organismeja.

hohkakivilautta-tonga-0509

Hohkakivilautta kokonaisuudessaan satelliittikuvassa. Oikeassa yläkulmassa on Manhattanin asuinalue mittakaavan antamiseksi. Kuva: NASA

Bryan toivoo, että koralleja tarttuu lauttaan miljoonittain. Jos edes yksi prosentti niistä selviäisi, se voisi olla siunaus kuolemaa Australian Isolle valliriutalle.

Tutkijat ovat jo vuosia varoittaneet Ison valliriutan ahdingosta. Korallit vaalenevat, altistuvat yhä enemmän pedoille ja pyörremyrskyille. Tutkimusten mukaan uusien korallien määrä on laskenut 90 prosentilla vuosien 2016 ja 2017 lämpöaaltojen jälkeen. Merivesien lämpeneminen on seurausta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Osa tutkijoista skeptisempiä

Osa tutkijoista on kuitenkin skeptisempiä hohkakivilautan mahdollisuuksista auttaa koralleja. Esimerkiksi australialainen korallitutkija Terry Hughes sanoi Twitterissä, että korallien lisääntyminen lautan avulla tarkoittaisi, että korallien pitäisi osata irrottautua siitä Australian vesillä ollessaan.

– En ole tietoinen todisteista, että koralli voisi siirtyä riuttaan hohkakivilautasta. Jos niin tapahtuu, se on hyvin harvinaista, Hughes sanoi. 

New York Times kysyi asiasta Queenslandin meritutkijalta Emma Kennedyltä, jonka mukaan korallien lisääntyminen tällä tavoin on mahdollista teoriassa. 

– Isoja hohkakivimassoja syntyy jatkuvasti maailman merissä, joten me tiedämme hohkakivilauttojen olevan evoluutiohistoriallinen keino, jolla korallit ovat vallanneet uusia asuinalueita, Kennedy kertoi. 

Pienikin prosentti koralleja riittää

Myös lautan tutkimusryhmässä oleva Bryan myönsi, että korallien leviämisessä on haasteensa. Mutta hänen mukaansa tutkimuksissa on myös saatu todisteita, että korallien on todella mahdollista kasvaa kivillä lisääntymiseen vaadittuihin mittoihin, jolloin päästävät mereen uusia sukusoluja. 

Vuonna 2006 Bryanin johtamassa tutkimuksessa havaittiin 80 eliölajin matkanneen 5000 kilometriä Tongalta Isolle valliriutalle hohkakivilautan mukana. Vain murto-osa oli koralleja, mutta tutkijoiden mukaan pienikin prosentti riittää.

Tutkijat kuitenkin painottavat, että on vaarallista ajatella pelkän hohkakivilautan pelastavan valliriutan. Korallien suojelemiseksi ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tarvitaan monipuolisia toimia ihmisiltä.

Hohkakivilautan odotetaan saapuvan Australian rannikolle noin seitsemän tai kahdeksan kuukauden päästä. Sillä aikaa tutkijat tutkivat veneilijöiden ottamia kivinäytteitä.

Tuoreimmat aiheesta

Iso valliriutta