Pienpetoraudoista ei luovuta Suomessa luonnonsuojeluliiton vaatimuksesta huolimatta – "Meillä olisi iso minkkiongelma"

Ympäristöpäällikkö Tapani Veistola heittää palloa pienpetorautojen kieltämisestä maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kes.) kertoo STT:lle, että pienpetoraudoista ei voida luopua Suomessa.

– Ei niistä olla luopumassa. Kehitystä tapahtuu niin, että rautojen suojaukset ovat parempia.

Pienpetoraudoilla on suuri rooli vieraspetolajien, erityisesti minkin pyynnissä.

– Ilman heti tappavia rautoja meillä olisi iso minkkiongelma, Leppä sanoo.

Pohjois-Karjalassa liikkuu kaksi karhuemoa, jotka ovat loukkaantuneet raudoista.

Poliisi on päättänyt, että Joensuun karhu yritetään ottaa kiinni ja tutkia sen vammat. Karhun mukana on neljä alkuvuonna syntynyttä pentua.

Lieksan karhuemon, jolla on tiettävästi kaksi viime vuonna syntynyttä pentua, poliisi on päättänyt lopettaa eläinsuojelullisista syistä. Raudat aiheuttavat eläimelle kipua ja kärsimystä.

Karhun ei pitäisi jäädä oikein viritettyyn rautaan

Metsästäjien etujärjestön Metsästäjäliiton mukaan karhun käpälä ei voi jäädä oikein viritettyyn pienpetorautaan. Raudan tulee olla suojaputkessa, jossa on maksimissaan 8 senttimetrin sisäänmenoreikä.

– Minkki pääsee siitä sisään, mutta karhu ei saa käpäläänsä työnnettyä, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo.

Silpola kertoo, että pienpetorauta on asetettu väärin, mikäli karhu on siihen päässyt käsiksi. Metsästysasetuksen mukaan raudat on sijoitettava niin, ettei raudoista ole vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille.

– Kun ne on sijoitettu oikein, ei voi käydä niin, kuin karhuille on käynyt.

Suomessa kymmeniä tuhansia pienpetorautoja

Pienpetorautoja käytetään Suomessa erityisesti minkkikannan hallinnassa pitämiseen. Minkkien lisäksi pienpetoraudoilla pyydystetään supikoiria ja näätiä sekä veteen sijoitetuilla raudoilla majavia.

Rautojen on tarkoitus tappaa pyydystettävä eläin välittömästi. Rautoihin liittyy luonnonsuojeluliiton mukaan vakavia ongelmia.

– Ne ovat valikoimaton pyyntimuoto ja niihin menee erilaista ei-toivottua sivusaalista, Veistola sanoo.

Rautoihin voi mennä esimerkiksi lintuja ja hillereitä, joka on erittäin uhanalainen laji Suomessa. Majavarautoihin voi mennä saukkoja.Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan luonnossa on vähintään kymmeniä tuhansia pienpetorautoja.

STT yritti selvittää, kuinka paljon pienpetorautoihin jää muita kuin pyydettäviä eläimiä. Maa- ja metsätalousministeriö ei osannut arvioida asiaa sen enempää kuin Metsästäjäliittokaan.

– Ei siitä isoa ongelmaa ainakaan ole. Raudat on tarkasti laitettuja, ministeri Leppä kommentoi asiaa.

Minkkejä voisi ehkä pyydystää muillakin tavoin

Luonnonsuojeluliitto on vastustanut pienpetorautoja lausunnoissaan jo vuosikausia. Järjestön mukaan minkkejä voisi pyydystää muillakin tavoin, kuten elävänä pyytävillä loukuilla, mutta ne teettävät enemmän työtä.

Metsästäjäliiton mukaan pienpetoraudat ovat välttämättömyys Suomessa minkkikannan hallinnassa pitämisen vuoksi.

– Tämä on isompi kysymys kuin se, mitä metsästäjät haluavat tai tahtovat, Silpola linjaa.

Minkki on yksi Suomen haitallisimmista luonnonvaraisia lintuja tappavista vieraslajeista. Silpolan mukaan minkin pyyntiin ei ole muita vaihtoehtoja kuin pienpetorauta.

– Minkkiä ei pystytä pyydystämään riittävässä mittakaavassa ilman heti tappavia rautoja.

Minkin pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia. Silpola korostaa, että pienpetorautaa käyttävän tulee asentaa loukku oikein.