Pikkuvaltion Venäjä-mieliset alueet kipuilevat äänekkäästi – sabotoiko se haaveet EU:sta?

Moldovalle kuuluvien Transnistrian ja Gagauzian helmi-maaliskuun vaihteessa esittämät suojelupyynnöt Venäjän suuntaan kertovat Moldovan pitkäaikaisesta hyvästä kehityksestä, joka on nyt huolestuttanut Venäjän, sanoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith.

– Moldovan hallitus on tehnyt monta sellaista ratkaisua, jotka yhdentävät Moldovaa EU-yhteisöä ja Nato-yhteisöä päin, Smith sanoo. Venäjä-asiantuntijanakin tunnettu Smith on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.

Kesällä 2022 EU:n ehdokasmaan statuksen saanut Moldova on muun muassa uudistanut oikeus- ja vaalijärjestelmiään sekä julkishallintoaan. Hyvästä kehityksestä kertovat myös sijoitusten kohentuminen esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä sekä Transparency International -järjestön korruptiovertailussa.

Myös Venäjä-mielisen separatistialueen Transnistrian suuntaan vire on ollut Smithin mukaan positiivinen: Moldovan ja Transnistrian hallinnoilla on ollut neuvotteluyhteys auki, ja keskusteluja on käyty muun muassa energia- ja kauppa-asioista.

– Mutta sitten siinä rupesi tapahtumaan toiseen suuntaan menemistä, Smith sanoo.

– Nyt Moskovassa on huolestuttu siitä, että Venäjän vaikutusvalta Moldovassa rupeaisikin heikkenemään. Siitä on osoituksena se, että se vaikutusvalta on aktivoitu.

Lue myös: ISW: Venäjä painostaa Ukrainan naapurivaltiota – saattaa suunnitella häikäilemätöntä lavastusoperaatiota

Venäjällä on ollut Moldovassa vaikutusvaltaa muun muassa opposition kautta.

Marraskuussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Etyjin ministerineuvostossa, että Moldovasta on tulossa seuraava uhri "lännen Venäjää vastaan käynnistämässä hybridisodassa".

– Siitä näki, että Venäjän näkökulma lähti eri suuntaan, Smith sanoo.

Aluekiista ei välttämättä estä jäsenyyttä

EU päätti viime joulukuussa avata Moldovan kanssa jäsenyysneuvottelut. Sekä Moldovan että EU:n taholta on vakuutettu, että Transnistrian asema ei ole este Moldovan EU-jäsenyydelle. Mutta voisiko Moldova tosiaan liittyä EU:hun, kun sille kuuluvalla separatistialueella on läsnä Venäjän sotilaita?

Smith pitää sitä mahdollisena. Yksi vaihtoehto voisi hänen mukaansa silloin olla, että Transnistria käytännössä itsenäistyisi ja jäisi EU:n ulkopuolelle. Toinen vaihtoehto taas olisi Moldovan ja Transnistrian lähentyminen ja lakien yhtenäistäminen. Valmiita ratkaisuja ei kuitenkaan vielä ole, koska tilanne on liikkeessä, Smith sanoo.

– Tietenkin kaikki Moldovan näkökulmasta haluaisivat, että Transnistria olisi autonominen Moldovan sisällä ja saataisiin venäläiset sotilaat sieltä pois. Kauhean realistiselta se ei kuitenkaan näytä tässä kohtaa.

Smithin mukaan EU:n suhtautuminen ratkaisemattomiin aluekysymyksiin on muuttunut aiemmasta eikä unioni ole niissä yhtä ehdoton kuin sotilasliitto Nato.

– Nyt ehkä nähdään, että jos muut asiat ovat kohdallaan, se ei saa tulla esteeksi.

Lue myös: Jo toinen moldovalainen alue on kääntynyt Venäjän puoleen tällä viikolla – "Oikeuksiamme sorretaan"

Puolustussopimus Ranskan kanssa

Transnistrian ja Gagauzian Venäjälle kohdistetut suojelupyynnöt eivät tietenkään näytä Moldovan EU-jäsenyyshaaveiden kannalta hyvältä, Smith sanoo. Hän kuitenkin painottaa, ettei jäsenyys ole vielä kovin akuutti asia ja siihen liittyy myös muita kysymysmerkkejä.

– Se ei tapahdu missään tapauksessa tässä parin vuoden sisään. Tuo kokonaisuus ehtii muuttua vaikka kuinka moneen kertaan.

Tästä syystä suojelupyynnöt eivät juuri nyt vaikuta millään konkreettisella tavalla siihen, miten neuvottelut jatkuvat ja miten Moldova pyrkii täyttämään EU:n jäsenyysehtoja, Smith sanoo.

Hän ei pidä mahdollisena, että EU jollain tavalla kiirehtisi Moldovan jäsenyysprosessia. Sen sijaan muuta tukea lännestä ja ankkuroimista lähemmäs EU-yhteisöä voidaan nähdä.

– On lähtenyt keskustelu, pitäisikö Moldovaa tukea myös sotilaallisesti. Mahdollisesti lisäapua, lähetetään enemmän asiantuntijoita auttamaan reformeissa, vahvistamaan Moldovan instituutioita, Smith kuvailee.

Aiemmin maaliskuussa Moldova esimerkiksi solmi Ranskan kanssa puolustusyhteistyösopimuksen sekä taloudellisen yhteistyön suunnitelman. Smith nostaa esiin myös Moldovan yhteistyön Turkin kanssa, joka taas on Venäjälle tärkeä kauppakumppani.

– Jos Turkki tukee Moldovan itsenäisyyttä, Venäjän on huomattavasti vaikeampi siinä kohdassa lähteä sorkkimaan sinne.

Torjuuko Moldova Venäjän vaikutusyritykset?

Onko Moldovalla vielä mahdollisuuksia saada itsenäisesti tilannetta haltuun suojelupyyntöjä esittäneiden alueiden kanssa?

Smith ei pidä sitä mahdottomana, mutta lännen tuki on hänen mukaansa olennaista Moldovan onnistumiselle.

– Moldova on nyt saanut paljon tukea, on ehtinyt kehittää itseään, vahvistaa omaa valtiollista identiteettiään todella paljon. Mutta jos koko länsituki lähtisi, on siinä ja siinä, onko Moldova päässyt niin pitkälle, että se pystyy täysin itsenäisesti vastustamaan Venäjän vaikutusvaltaa ja pyrkimyksiä horjuttaa Moldovan valtiollista toimivuutta.

Jos Moldova onnistuu muutoksessaan ja saa taloutensakin kasvuun, voi se alkaa näyttää Venäjää houkuttelevammalta yhteistyökumppanilta myös Transnistrialle, Smith huomauttaa.

On myös kysymysmerkki, mihin Venäjä pystyy, kun suuri osa sen huomiosta on edelleen Ukrainassa.

– Varmaan tämän vuoden puolella jo nähdään, onnistuuko Venäjä horjuttamaan Moldovaa uudelleen, Smith sanoo.

Lue myös: Millainen urakka olisi, jos Putin haluaisi palauttaa Neuvostoliiton kokoisen valtion?