Pirre Mansikkasalo muutti parikymmentä vuotta sitten etelästä Lappiin rakkauden perässä. Nykyään hän on jo tottunut pakkasiin ja nauttii niistä täysillä.
Mansikkasalon kuusivuotias Rymy-koira pakottaa omistajansa lähtemään pihalle ainakin kolme kertaa päivässä. Se ei haittaa Mansikkasaloa ollenkaan.
– Satoi taikka paistoi tai oli millainen ilma tahansa, Rymyn kanssa mennään pihalle. Se on metsäkoira, joka tarvitsee paljon aktiviteetteja. Se on itsellekin ihanaa, kun pääsee liikkeelle.
Pirre Mansikkasalo.
Mansikkasalo julkaisi Facebookissa ihastusta herättäneen kuvan pakkasen jäädyttämistä kuuraripsistä. Kuvanottohetkellä pakkasta oli -36 astetta. Han oli halunnut jakaa hauskan kuvan muillekin.
Mansikkasalo nauttii elämästään Levillä.
– En lähtisi enää pois. Nytkin kaamos alkaa olla ohi ja tunturin päältä paistaa jo aurinko. Ihana päästää koira juoksentelemaan järven jäälle ja itse otan valokuvia sillä aikaa.
Rakkaus vei Lappiin
– Minä olen niin sanotusti junantuoma. Parikymmentä vuotta sitten oltiin lomailemassa täällä tyttöporukalla ja tapasin paikallisen miehen. Rakastua retkahdin ja muutin tänne yrittäjäksi. Meillä on pari taksia ja vuokrataan ja hoidetaan mökkejä, Mansikkasalo kertoo.
Mansikkasalon kaverit olivat ihmetelleet Lappiin muuttoa. Elämä Levillä pyörii murtomaahiihdon, laskettelun ja ilonpidon ympärillä.
– Hulluksi sanoivat ja ihmettelivät, mutta itsestä vaan tuntui, että nyt meikäläistä viedään. Kaverit käyvät sitten täällä ja minä käyn etelässä moikkaamassa tyttökavereita.
Mansikkasalon mukaan tänä vuonna pakkaset ja lumi tulivat vähän myöhemmin, mutta molempia on riittänyt. Revontulia on ollut paljon.
Pohjoisessa pakkanen tuntuu erilaiselta kuin Etelä-Suomessa.
– Olihan niissä pakkasissa kestämistä, kun aluksi muutin tänne etelän tyttönä. Piti opetella pukeutumaan oikein, varsinkin jos harrasti kelkkailua tai laskettelua.
Mansikkasalo on hurahtanut moottorikelkkailuun. Hän käy keväisin ystäviensä kanssa kelkkailemassa ja pilkkimässä Kilpisjärvellä. Kovakaan pakkanen ei pure kasvoihin pohjoisessa niin pahasti ilmankosteuden takia.
– Ihanahan siellä on istua pilkillä auringonpaisteessa, rauhassa ilman puhelimia. Keväällä turistiaikana Levillä on parhaimmillaan ainakin se 25 000 ihmistä, joten on mukavaa päästä rauhoittumaan.
Tottumiskysymys
Mansikkasalo ajaa ammatikseen autoa ja Levillä on ollut pakko opetella ajamaan kaikenlaisissa sääolosuhteissa. Kovat pakkaset ja oikein pukeutuminen ovat tottumiskysymyksiä.
– Joskus on hauska huomata, kun turistien koirillakin on tossut jalassa ja liivit päällä. Paikalliset koirat ovat jo tottuneet. Meidän koira varmaan nauraisi, jos pukisin sille liivin päälle, Mansikkasalo nauraa.
Kasvotkaan eivät enää tunne kylmää, koska kelkkaillessa iho on jo tottunut. Alkutalvesta rinteille tykitetään tykkilunta, joka tuo kosteutta ilmaan.
– Silloin tuntuu enemmän poskissa ja nenänpäässä, kun ilma on kosteampaa.
Lappi on vienyt Mansikkasalon sydämen.
– Nytkin on ihan tyyni sää ja pikkuisen näkyy auringonsäteitä, todella kaunista.