Tiedot liikkuvat tänä syksynä entistä vikkelämmin monien päiväkotien ja vanhempien välillä.
Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1. syyskuuta, ja se mahdollistaa koulusta tuttujen viestintäjärjestelmien entistä laajemman käytön myös päiväkodeissa.
Varhaiskasvatus laskettiin aikanaan sosiaalihuollon piiriin, ja jäänteenä siitä lapsen päiväkotipaikka on tähän asti ollut salassa pidettävää tietoa. Se on tehnyt viestinnästä kömpelömpää, kun esimerkiksi ryhmäviestien lähettäminen lasten vanhemmille ei ole ollut lain mukaan sallittua.
Uuden lain myötä monissa kunnissa suunnitellaan nyt Wilman tai vastaavien järjestelmien käyttöönottoa myös varhaiskasvatuksessa. Joissakin kunnissa varhaiskasvatuksen Wilma-palvelu on jo käytössä.
– Palvelussa on jo asiakkaita, ja heitä tulee lisää syksyn aikana sekä alkuvuodesta. Käyttöönottoa ohjaavat asiakkaan aikataulutoiveet. Uusien käyttöönottojen ohella jatkokehitämme ohjelmaa koko ajan, Wilmaa kehittävän Visman koulutuotteista vastaava johtaja Heini Pensar kertoo.
Suurissa kaupungeissa vielä suunnitellaan
Kaikkialla viestintä ei ole helpottumassa heti, sillä monessa kunnassa asia on vielä suunnitteluasteella. Markkinoista kilpailevat muutkin kuin Wilma.
Oulun kaupungin varhaiskasvatusjohtajan Ulla Rissasen mukaan Oulussa on tehty markkinatiedusteluja, mutta vielä ei ole edetty kilpailutuksiin. Rissasen mukaan päiväkodeissa on toivottu kovasti sähköisiä viestintäjärjestelmiä.
– Yhteinen viestintäjärjestelmä on nyt ykkösprioriteettimme sähköisten palveluiden parantamisessa, Rissanen kertoo.
Helsingissäkin selvitetään parhaillaan, mitkä ovat sähköisen järjestelmän vaatimukset viestimiseen kotien ja kasvatuksen ja koulutuksen toimipisteiden välille.
– Vaatimusten määrittelyn jälkeen voimme edetä kilpailutukseen. Järjestelmä koetaan tärkeäksi myös päiväkoteihin, koska se mahdollistaa entistä joustavamman yhteydenpidon ja tiedonsiirron vanhempien ja päiväkotien välillä, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopäällikkö Soili Haapala kertoo.
Lastentarhanopettajat kannattavat
Kuntaliiton varhaiskasvatuksesta vastaavan kehittämispäällikön Jarkko Lahtisen mukaan varhaiskasvatuksessakin sujuva tiedon välittäminen perheille koetaan tärkeäksi.
– Tämmöisiin sähköisiin reissuvihkoihin on tarve olemassa, Lahtinen arvioi.
Myös Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen pitää lakimuutosta erittäin myönteisenä asiana.
– Meidän näkemyksemme on, että on hyvä, että näitä yhteydenpitovälineitä kehitetään ja yhteys huoltajiin ja vanhempiin helpottuu tai tehostuu tai kiinteytyy. Sitä kautta saamme myös vanhemmat osallistettua entistä paremmin varhaiskasvatustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, Pakanen toteaa.
Tiedonjako helpottuu
Millaisia tietoja Wilmassa tai vastaavissa järjestelmissä sitten liikkuisi päiväkotien kohdalla? Heini Pensar antaa esimerkkejä.
– Sairauspoissaoloilmoitus käy yhtä nappia painamalla. Muuten se pitäisi näpytellä sähköpostiin tai tekstiviestinä. Pitikö jumppapussi olla mukana huomenna? Senkin voi tarkistaa Wilma-tiedotteista. Ja jos siitä sattumalta olisi jäänyt lähettämättä tiedote, asiasta voi kysyä Wilmassa ja tiedon jakaa muillekin ihmetteleville vanhemmille.
Pensarin mukaan Wilma myös sähköistää monta nykyisin paperilla hoidettavaa tehtävää, kuten hakemus- ja päätösprosessit.
Päiväkotien viestintäjärjestelmistä kilpailee "muutama toimija"Uuden varhaiskasvatuslain mahdollistamista päiväkotien viestintäjärjestelmistä on tiedossa kilpailua. Visman tuottama Wilma on kouluissa selkeä markkinajohtaja, mutta myös muut yhtiöt kehittävät omia ratkaisujaan päiväkotien tarpeisiin. Visman koulutuotteista vastaavan johtajan Heini Pensarin mukaan päiväkotien viestintäjärjestelmistä kilpailee Suomessa muutama toimija. – Näen kuitenkin, että lakisääteiset ohjelmaominaisuudet luovat kynnystä kilpailukenttään, sillä niiden kehittäminen vaatii alan syväosaamista ja resursseja. Visman tavoitteena on yksi Wilma-palvelu, joka kulkee lapsen ja oppilaan rinnalla varhaiskasvatuksesta peruskoulun läpi toisen asteen koulutukseen ja jopa korkeakouluihin. – Tarvittavat perustiedot siirtyvät kätevästi lapsen ja oppilaan mukana varhaiskasvatus- ja koulutaipaleen nivelvaiheissa, Pensar kertoo. – Palvelu helpottaa monilapsisia perheitä, sillä kaikilla perheen lapsilla ja koululaisilla on yksi ja sama kanava käytössä. Vanhemman ei tarvitse kirjautua useampaan eri järjestelmään. "Jokaiseen tarpeeseen parhaiten soveltuva palvelu"Helmi-palvelua tuottava CGI lähestyy asiaa hieman eri näkökulmasta, sillä yhden tuotteen sijasta se keskittyy modulaarisiin palveluihin, joita kunta voi sitten kilpailuttaa ja uudistaa todellisen tarpeen mukaan vaikka palvelumoduuli kerrallaan. – Nythän tällaisessa staattisessa tuotepohjaisessa ajattelussa on aina se haaste, että sitten pitää vaihtaa se koko tuote, kertoo CGI:n kuntatoimialasta vastaava johtaja Pauli Päivärinta. – Nämä uudet robotiikat ja keinoälyt jäävät helposti hyödyntämättä, jos sitä uutta toiminnallisuutta tehdään johonkin 15–20 vuotta vanhaan tuotteeseen. CGI:n Päivärinnan mielestä saman vanhan palvelun siirtäminen suoraan kouluista päiväkotiin ei toimi, vaikka se saattaa kuulostaa loogiselta. – Siitä tulee tämmöinen siirtämismalli, että otetaan sellainen mikä on jo olemassa ja yritetään tuputtaa se kaikille. Modulaarisuus takaa sen, että jokaiseen tarpeeseen voidaan valjastaa aina tarpeeseen parhaiten soveltuva palvelu tai työkalu. |