Kunta-alan lakko on edelleen käynnissä, eikä sovittelua ole saatu aikaan. Pöllöraati arvioi Uutisaamussa, ovatko poliitikot onnistuneet pysymään sopasta erossa.
Muun muassa suuri määrä kouluja ja päiväkoteja on edelleen ovet säpissä, eikä hoitajienkaan joukkoirtisanoutumisen uhka ole väistynyt.
Poliitikoilla on ollut työtaisteluiden suhteen malttia, arvioi Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen esimies Juha Ristamäki. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ryhtynyt puhumaan palkkaohjelmista.
– Nyt kun vaalit lähestyvät, ote rupeaa lipeämään. Saa nähdä, kuinka pitkälle lupausten arkku aukeaa. Rahaa on helppo luvata, mutta kun pitäisi kertoa mistä raha otetaan, on hiljaisempaa, Ristamäki sanoo.
Nato-keskustelun ja sodan viedessä ilmatilaa, poliitikot ovat kotimaassa olleet kunta-alan kiistasta varsin vaitonaisia, sanoo MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
– Vähän kuin olisi selkä käännetty: toivotaan kädet ristissä, että ihme tapahtuisi ja sovittelulautakunnasta saataisiin ratkaisu, jonka kaikki voivat hyväksyä. On vaikea keksiä, mikä ihme se voi olla, Lehtimäki lataa.
Hoitajilla korkeat odotukset – tuleeko joukkoirtisanoutumista?
Lehtimäki muistuttaa, että myös hiljan lakkoilleita hoitajia närästää se, että rahaa tuntuu löytyvän esimerkiksi puolustusmenojen kasvattamiseen (2,2 miljardin euron lisärahoitus), muttei heille.
Yle Puheen Politiikkaradion Linda Pelkosen mukaan hoitajat tietävät, että jos he ottavat lopputilin, työnantaja joutuu ottamaan heidät takaisin töihin hoitajapulan takia.
– Korona-aikana on kiitelty, kuinka mahtavaa työtä kaikki julkisella sektorilla tekevät, hoitajat varsinkin. Mutta missä on se konkretia? (--) Jos palkat ovat 2 000 euroa pienemmät hoitajilla kuin vaikka insinööreillä, niin tottakai se tympäisee, Pelkonen sanoo.