Plastiikkakirurgia arkipäiväistyy Suomessakin ja ulkonäköön panostaminen rahallisesti on yhä tavallisempaa.
Plastiikkakirurgiaa tehdään eri syistä. Esteettistä kirurgiaa yleensä kauneussyistä, kun taas julkisella puolella se on HYKS:n plastiikkakirurgian vastaavan ylilääkärin ja professori Hannu Kuokkasen mukaan kudospuutosten korjaavaa kirurgiaa.
– Meidän potilailla on syöpäkasvaimia, tapaturmia ja synnynnäisiä kehityshäiriöitä, hän selventää.
Esteettinen kirurgia ja korjaava kirurgia menevät kuitenkin ristiin joillakin alueilla.
– Esimerkiksi jos korjataan kasvohermohalvausta, jolloin kasvo lähtee riippumaan toiselta puolelta, niin silloin julkisella puolella käytetään kasvojenkohotusta tällä halvauspuolella.
Syitä kauneustoimenpiteille on erilaisia ja taustalla löytyy monia tekijöitä. Jotkut henkilöt haluavat tehdä jopa ennaltaehkäiseviä leikkauksia, mutta kirurgisia toimenpiteitä on syytä harkita.
– Näitähän ei kannata tehdä muuta kuin siinä vaiheessa, jos tulee reiluja muutoksia. Kuitenkin kirurgisesta toimenpiteestä kysymys ja siihen liittyvät riskit täytyy ottaa huomioon, Kuokkanen toteaa.
Ulkonäölliset asiat korostuneet viime vuosina
Kirurgian lisäksi myös muunlaiset toimenpiteet, kuten pistos- ja laitehoidot, ovat lisääntyneet.
– Ulkonäölliset asiat ovat korostuneet viime vuosina selkeästi, mutta riippuu, millaisesta toimenpiteestä on kyse. Osa on ihan rutiinia, tehdään pieniä asioita paljonkin, mutta sitten voi olla kerran elämässä -juttuja. Niitähän harkitaan tosi paljon, kertoo KC Clinicin plastiikkakirurgian erikoislääkäri Heikki Kupi.
KC Clinicin teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka viides suomalainen harkitsee tai voisi harkita rasvaimua, joka kymmenes haaveilee silmäluomien leikkauksista ja seitsemän prosenttia vastanneista on ajatellut rintaoperaatiota. Kyselyyn vastasi yli 1000 henkilöä.