Maakunta- ja soteuudistusta valmisteleva henkilöstö on joutunut viime kuukausina hakemaan motivaatiota epävarmuuden keskellä pienistä puroista.
– Meiltä kysytään onko täällä mitään oikeaa tekemistä. On pitänyt keskittyä sellaisiin asioihin, joita uudistuksissa voidaan hyödyntää myöhemmin, tunnustaa Pohjois-Karjaan maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua vetävä muutosjohtaja Pekka Kuosmanen.
Välttämättä toteutettavia asioita löytyy esimerkiksi soteyhtymien liiketoimintamallien hiomisesta tai maakuntien ict-yhteistyön käynnistämisestä.
– Olemme valinneet ne asiat, joita kannattaa viedä eteenpäin. Se on meitä tsempannut, Kuosmanen muotoilee.
Kuosmanen lupautui tehtävään vaikka eläkepäivien piti jo alkaa. Soterypistyksen monimutkaisuus on selvästi yllättänyt kokeen hallinnonuudistajan.
– Jos minä ihan rehellisesti sanon, niin joskus meitä valmisteluvastuussa olevia ajatteluttaa että olisiko se noin vaikeaa. Ajattelemme asioista yksinkertaisemmin, Kuosmanen viittaa Eduskunnan pyöritykseen.
Pekka Kuosmanen lupautui tehtävään, vaikka eläkepäivien piti hänellä jo alkaa.
Kuosmanen huomauttaa, että maakunnissa on satoja kokeneita hallinnonosaajia sekä sosiaali- ja terveyssektorin asiantuntijoita.
– Se on jotenkin jopa loukkaavaa, että ei luoteta kentällä olevaan osaamiseen. Ei näihin sotelakeihin tarvitsisi kirjoittaa kaikkea niin yksityiskohtaisesti vaan pitäisi olla isompi liikkumavara.
Kuosmanen hämmästelee myös kuulemisen määrää valiokunnissa.
– Tämä perustuslakijuridiikka on viety liian pitkälle. Tuskin nykyinenkään malli täyttää esitettyjä vaatimuksia.
Työpaikkoja katoamassa
Valmisteluhenkilöstön tulevaisuus on aivan usvan peitossa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa työsuhteet päättyvät toukokuun lopussa.
– Jos tämä kaatuu (ennen vaaleja), me jatkamme jonkin aikaa. Keräämme kaikki valmistelussa saadut tulokset tulevaisuudessa hyödynnettäväksi.
Lakipaketin kaatuminen on kiusallista poliittisesti ja inhimillisesti raskasta monelle maakunnissa työhön sitoutuneelle. Osa valmistelijoista on ollut lainassa muista kuntien ja valtion organisaatioista. He voivat palata entiseen työhönsä. Osalta menee työpaikka. Moni ulkopuolinen palveluntuottaja menettää toimeksiantajan.
– Kysymys on siitä onko toimitusministeriöllä vaalien jälkeen rohkeutta rahoittaa välivaihetta, jos sellainen syntyy, Kuosmanen pohtii.
Maakunnissa maltillisempaa
Sotekiistat ovat keskittyneet eduskuntaan. Monessa maakunnassa valmistelu on edennyt huomattavasti sopuisammin.
– Sehän tässä hämmentääkin. Samanlaista jarrutusta ei ole ainakaan Pohjois-Karjalassa nähty. Yhdessä tätä on tehty tai sitten he ovat hyviä näyttelemään, miettii poliittisen ohjausryhmän keskustalainen puheenjohtaja Hanna Huttunen.
"Epävarmuus vie valmistelutiimeistä ihmisiä muihin töihin"
Maakuntavaltuuston demaripuheenjohtaja Seppo Eskelinen kipuilee asian kanssa ja tapailee sanoja kun kysytään kuinka aidosti hän on ollut valmistelussa mukana.
– Niin sydämellä ja sydämellä, Eskelinen pyörittelee.
– Kun alkoi näyttää, että tämä etenee, niin pitihän meidän siinä olla mukana. Mutta nythän tämä on ollut jo pitkään pysähdyksissä.
Eskelinen on huolissaan henkilöstön jaksamisesta.
– Epävarmuus vie valmistelutiimeistä osaavia ihmisiä muihin töihin.
Eskelisen mielestä turhan työn määrä on huikea.
–Toivottavasti tästä jää kuitenkin askelmerkit tulevaan soteen, koska sellainen on saatava pian. Kaikilta loppuu muuten rahat.
Käytännössä demarit ovat osallistuneet soten valmisteluun, mutta vastustaneet maakuntamallia myös maakunnissa.
– Tässä otettiin valtava poliittinen riski kun lähdettiin valmistelemaan kokonaisuutta ilman lakeja.
Huttunen tyrmää kritiikin.
– Mikä on luontevampi alusta kuin maakunta. Minusta tuntuu, että politiikan tekeminen on sotkenut ihan hyvän asian hoitamisen siellä eduskunnan päässä.