Historian ensimmäisiä maakuntavaaleja valmistellaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Vaaleihin on aikaa seitsemän kuukautta, mutta kukaan ei vielä tiedä pidetäänkö vaaleja koskaan. Tilanne on ainutlaatuinen kansanvallan historiassa.
– Valmisteluorganisaatiot toimivat kesälläkin, mutta kesälomat saattavat olla vähän heikoilla. Poliittisille toimijoille tulee myös kiivas kesä, pohtii vaalivalmistelua Pohjois-Karjalassa johtava hallintoasiantuntija Jari Aho.
Valmistelu on haasteellista myös aikataulun vuoksi koska kesälomakausi osuu hankalimpaan ajankohtaan. Sote- ja maakuntauudistusta koskevien lakien voimaantulon takaraja on 1. heinäkuuta. Siitä on vaaleihin enää neljä kuukautta.
– Valmisteluja on pakko tehdä. Sitten tulee tosi kiire, jos jäädään odottamaan virallisia päätöksiä, Aho muistuttaa.
Vaalien markkinointimateriaalista tulee keräilykappaleita, jos vaalit kariutuvat.
"Tehkää oma osanne"
Tilanne on virkamiesten isäksi vaikea myös puolueille ja ehdokkuutta miettiville kansalaisille. Ehdokasasettelu vahvistetaan syyskuun lopulla.
– Aikamoiseen soppaan hallitus meidät laittaa, jos vaalit pidetään lokakuussa, kritisoi oppostiopuolue SDP:n pohjoiskarjalainen kansanedustaja Riitta Myller.
Hän ei aio olla edesauttamassa maakuntavaalien toteutumista.
– En missään tapauksessa äänestä sote- ja maakuntauudistuslakien hyväksymisen puolesta, Myller vahvistaa.
Myller ei jää itkemään vaikka vaalit jäisivät pitämättä. Toisin on hallituspuolueissa. Pohjois-Karjalassa uudistustyön ohjausryhmää johtava Hanna Huttunen (kesk.) varoittaa seurauksista.
– Lähetän terveiset sekä oppositiolle että hallituspuolueille, että se vie uskottavuuden koko politiikan teolta jos tämä uudistus nyt kariutuu. Me on maakunnissa valmisteltu tätä tosi pitkään. Tehkää te nyt oma osanne siellä eduskunnassa, Huttunen vetoaa.
Kärkinimet välttelevät
Ehdokkaiden asettaminen on edennyt poliittisissa puolueissa eri tahtiin. Suurimmissa puolueissa merkittävä osa ehdokkaista on tiedossa, mutta kokonaisuutena listoissa on vielä suuria aukkoja.
Moni valtakunnan politiikassa toimiva harkitsee ja tuntuu välttelevän lisätöitä. Esimerkiksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ei aio asettua ehdokkaaksi.
– En ole vielä päättänyt, varmaan se on tämän kevään asia. Tämä kaikki on niin sumuista, Riitta Myller tuskailee.
Suuria näkemyseroja on myös siitä ketä maakuntavaltuustoihin pitäisi valita. Onko heidän syytä olla samoja päättäjiä kuin kunnissa vai täysin muita henkilöitä.
Muki vie viestiä
Vaalien tiedotus- ja markkinointimateriaalia on pakko valmistella poliittisesta epävarmuudesta huolimatta.
Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistuksen viestintäpäällikkö Rauno Jussila on lähdössä ensimmäiselle kuntakierrokselle. Vaalikassiin kerätään esitteitä, vihkoja ja kyniä.
– Ollaan menossa kuntiin viestimään asiasta ja nostamaan ihmisten tietoisuutta siitä mistä tässä maakuntauudistuksessa on kysymys, Jussila linjaa.
Pohjois-Karjalassa vaalikrääsän joukosta löytyy myös muki.
– Siitä voi juoda vaalikahvit kun on käynyt äänestämässä.
Muki on valmiina vaalikahveja varten.
Onko tämä Väyryseltä varastettu idea?
– Kiistän kaiken, Jussila nauraa.
Useita kuntakierroksia tulossa
Vaalien toteutus on samanlainen kuin eduskuntavaaleissakin. Ennakkoäänestys alkaa 17. lokakuuta, varsinainen vaalipäivä on 28. lokakuuta. Valituksi tulleet uudet maakuntavaltuutetut aloittavat tammikuun alussa 2019.
– Vaalien esittelykierroksilla tärkeintä on kohdata ihmisiä. Suunnitelmissa on kaksi kiertuetta, Jari Aho sanoo.
Myös eri ministeriöt ja Kuntaliitto järjestävät omat vaalikiertueensa. Vaali-into on kysymysmerkki.
– Jos päästään yli 60 prosentin se olisi loistavaa, mutta jos nyt edes yli 50 niin sekin olisi hyvä, Aho laskee.
Ensimmäisen maakuntavaltuuston toimikausi on lyhyt, vain 2,5 vuotta. Seuraava maakuntavaltuusto valitaan kuntavaalien yhteydessä keväällä 2021 ja se istuu neljä vuotta.
Maakuntahattu ja kuntamyssy
Jos vaalit toteutuvat ja päättäjät valitaan, heillä on edessään uuden opettelu. Päättäjärooli muuttuu kuntapolitikoinnista ison budjetin maakuntapäättäjäksi.
– Kun suoralla vaalilla valitaan, niin täytyy kääntää se hattu toisin päin. Ei olla pelkästään sen oman kunnan edustajana enää, Aho muistuttaa.
Hanna Huttunen arvioi, että ensimmäisissä vaaleissa kuntatausta vielä vaikuttaa, mutta ei sen jälkeen.
– Jos aikoo tulla vielä uudelleen valituksi, on pystyttävä ajattelemaan maakunnallisesti.
Oppositiossa SDP ei lämpene millään tavalla uudelle hallintoportaalle eikä roolien uudistukselle.
– Meidän mallimme on ollut se, että kuntademokratian kautta mennään eteenpäin eikä tarvita tällaista pöhöttynyttä maakuntahallintoa, Myller taustoittaa.
Maakunnan tehtävät hahmottumatta
Tavallisen äänestäjän on ainakin vielä toistaiseksi vaikea hahmottaa päätöksenteon muutosta ja vaikutusta perusarkeen; mitä asioita päätetään maakunnassa, mitä kunnassa, ja mitä eduskunnassa.
– Maakunta päättää sote-asioista, lähipalveluista, liikenneratkaisuista ja työllisyydestä. Kunnan päätösvaltaan jäävät esimerkiksi koulu- ja päivähoitoasiat, Huttunen tiivistää.
Maakunnilla on isot budjetit. Esimerksi Pohjois-Karjalassa 59 uutta valtuutettua päättää noin miljardin euron rahoituksesta. Suuremmissa maakunnissa moninkertaisesti suuremmista summista.
Mutta tämä vain siinä tapauksessa, että maakuntavaalit toteutuvat.