MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa tiistaina 12. syyskuuta 2023.
|
Lisää uutisia sodasta löydät tästä artikkelista.
23.47: G7-maiden ulkoministerit tuomitsevat Ukrainan miehitetyillä alueilla järjestetyt "näennäisvaalit"
G7-maiden ulkoministerit ja EU:n korkea edustaja ovat tuominneet Venäjän viikonloppuna miehitetyillä ukrainalaisilla alueilla järjestämät "näennäisvaalit", todetaan Britannian hallituksen verkkosivuilla tiistaina julkaistussa lausunnossa.
– Nämä näennäiset ”vaalit” loukkaavat jälleen kerran Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä YK:n peruskirjaa", lausunnossa sanotaan.
– Venäjällä ei ole mitään laillista perustetta tällaisille toimille Ukrainan alueella. Näennäiset ”vaalit” ovat propagandaharjoitus, jonka tarkoituksena on legitimoida Venäjän laiton Ukrainan alueen haltuunotto
G7-maiden ulkoministerit sanovat lausunnossa, että Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporizhzhjan alueet sekä Krim ovat osa Ukrainaa.
– Emme koskaan tunnusta Venäjän laittomia vaatimuksia Ukrainan suvereeneista alueista ja kehotamme kaikkia valtioita torjumaan ne yksiselitteisesti, G7-maiden ulkoministerit sanovat lausunnossa.
G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Japani.
23.26: Venäläinen rynnäkkökone syöksynyt maahan Volgogradin alueella
Venäjän Su-24-rynnäkkökone syöksyi maahan tiistaina Volgogradin alueella Venäjällä harjoituslennon aikana, kertoo Venäjän valtio-omisteinen uutistoimisto Tass.
Venäjän puolustusministeriön mukaan kone oli Volgogradin alueella suorittamassa suunniteltua harjoituslentoa. Ministeriön mukaan koneessa ei ollut aseistusta.
Paikallisen viranomaisen edustajan mukaan onnettomuudessa ei tullut kuolonuhreja. Tass kirjoittaa koneen pudonneen asumattomalle alueelle. Paikalle on lähetetty pelastuslaitoksen Mi-8-helikoptereita.
20.51: Romania rakentaa väestönsuojia Ukrainan rajan läheisyydessä asuville ihmisille
Romania on ilmoittanut rakentavansa väestönsuojia maan Ukrainan vastaisen rajan läheisyydessä asuville ihmisille, kirjoittaa brittilehti Guardian.
Romaniasta löytyi viime viikolla Plaurun kylän läheltä lennokin sirpaleita, joiden epäillään olevan peräisin venäläislennokista. Kylä sijaitsee lähellä Ukrainan vastaista rajaa.
Viime viikon maanantaina myös Ukraina väitti venäläislennokkien osuneen Romanian maaperälle.
Romanian puolustusministeriön lausunnon mukaan väestönsuojien tarkoituksena on suojella Plaurun asukkaita, kirjoittaa Guardian.
Puolustusministeriön mukaan väestönsuojien rakentaminen aloitettiin tiistaina.
Natoon kuuluva Romania on aiemmin lisännyt myös ilmatilansa valvontaa.
18.18: Tanska lahjoittaa Ukrainaan kalustoa lähes 800 miljoonan arvosta, mukana tankkeja
Tanskan puolustusministeriö on brittilehti Guardianin mukaan kertonut lahjoittavansa 5,6 miljardin Tanskan kruunun, eli lähes 800 miljoonan euron arvosta sotatarvikkeita Ukrainaan.
Puolustusministeriön mukaan avustuspakettiin kuuluu muun muassa tankkeja, rynnäkköpanssarivaunuja, ammuksia ja ilmatorjunta-aseita.
Tnskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi, että noin puolentoista vuoden sotimisen jälkeen Tanskan armeija on lähes tyhjentänyt ylijäämävarastonsa Ukrainalle.
– Siksi pyrimme nyt kohdennetumpaan ja kansainväliseen yhteistoimintaan, joka on räätälöity Ukrainan tarpeisiin.
17.38: Ukraina sanoo tehneensä lennokki-iskun Enerhodarin kaupunkiin Zaporizhzhjan ydinvoimalan lähellä
Ukraina on tehnyt lennokki-iskun Venäjän miehittämään Enerhodarin kaupunkiin Zaporizhzhjan alueella, kirjoittaa uutiskanava CNN.
Ukrainan puolustustiedustelun mukaan yksi lennokeista osui toimistoon, jota Venäjä on käyttänyt passitoimistona. Toimistossa oli iskun sattuessa ilmeisesti käynnissä jonkinlainen tilaisuus.
Puolustustiedustelun mukaan isku sytytti tulipalon huoneessa ja paikalle saapui useita ambulansseja.
Samaan aikaan iskettiin myös 14-kerroksisessa rakennuksessa sijainneeseen radiokeskukseen, tiedustelupalvelu kertoi CNN:n mukaan.
Kolmannen lennokin kerrotaan osuneen venäläisten upseerien majoitustiloihin.
Maanantaina Venäjän nimittämä kaupungin virkamies Vladimir Rogov sanoi, että ukrainalaiset ovat iskeneet Enerhodarin kaupunkiin yhteensä neljä kertaa.
Paikalliset kanavat ovat vahvistaneet iskut ja ovat kertoneet niiden tapahtuneen myöhään maanantaina iltapäivällä. Kanavien mukaan myös useita lennokkeja oli onnistuttu tuhoamaan.
17.10: Puola jatkaa tuontikieltoa Ukrainan viljalle
Puolan hallitus on päättänyt, että Ukrainan viljalle määrättyä tuontikieltoa jatketaan yksipuolisesti, vaikka EU:n sallimien rajoitusten takaraja on umpeutumassa 15. syyskuuta.
Hallitus sanoi lausunnossaan, että Puola pitää kiinni kiellostaan riippumatta siitä, päättääkö EU-komissio antaa tuontirajoituksille jatkoaikaa.
EU salli kesäkuussa viiden jäsenmaansa rajoittaa ukrainalaisen viljan tuontia alueelleen, koska maat pelkäsivät ukrainalaisviljan sotkevan niiden omia markkinoita.
(STT)
13.39: Media: Ruotsi selvittää Gripen-hävittäjien lähettämistä Ukrainalle
Ruotsi pyytää puolustusvoimiaan tutkimaan mahdollisuutta lähettää Ukrainalle Gripen-hävittäjiä. Asiasta kertoo Ruotsin yleisradio nimettömiin viranomaislähteisiin vedoten.
Ruotsin hallitus haluaa muun muassa tietää, miten hävittäjien luovuttaminen vaikuttaisi Ruotsin omaan taistelukykyyn. Selvitettävänä on myös se, kuinka nopeasti hävittäjät voitaisiin korvata.
Aiemmin tänä vuonna Ukrainalle on luvattu yhdysvaltalaisvalmisteisia F-16-hävittäjiä. Ensimmäisten F-16-koneiden on määrä saapua Ukrainaan vuoden 2024 aikana.
13.06: Aloittaako Venäjä uuden liikekannallepanon, Vladimir Putin? Näin hän vastasi
Vladivostokissa pidettävän talousfoorumin yhteydessä presidentti Vladimir Putinilta kysyttiin uuden liikekannallepanon mahdollisuudesta. Putin kommentoi asiaa toteamalla, että Venäjän armeija rekrytoi päivittäin 1 000–1 500 henkilöä riveihinsä. Putinin lausunnoista kertoo uutistoimisto Reuters.
Kuluneen 6–7 kuukauden aikana noin 270 000 henkilöä on vapaaehtoisesti allekirjoittanut sopimuksen Venäjän puolustusministeriön kanssa, Putin väittää.
Luku on hieman matalampi kuin se, jonka Venäjän federaation turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev lausui aiemmin syyskuussa. Medvedevin mukaan sopimuksen on allekirjoittanut 280 000 henkilöä.
Venäjän uuden liikekannallepanon mahdollisuudella on spekuloitu pitkin kuluvaa vuotta, ja osa asiantuntijoista on katsonut sen olevan lähes väistämätön.
Lue lisää: Aloittaako Venäjä uuden liikekannallepanon, Vladimir Putin? Näin hän vastasi
11.34: Putin: Ukraina on valmis rauhaneuvotteluihin, kun sen voimat ovat lopussa
Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti Vladivostokissa pidettävän talousfoorumin yhteydessä, ettei Ukrainan yli kolme kuukautta kestänyt vastahyökkäys ole tuottanut tuloksia. Näkemys on sama, jonka Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu esitti äskettäin.
Ukraina ja länsiviranomaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, ettei Ukrainan vastahyökkäys ole edennyt sen enempää odotetusti kuin toivotustikaan. Ukraina on kärsinyt raskaita tappioita, Putin väitti.
Putinin mukaan hänellä on käsitys, että Ukraina on valmis rauhanneuvotteluihin, kun sen voimavarat alkavat olla lopussa.
Köyhdytettyä uraania sisältävien ammuksien ja rypäleammusten toimittaminen Ukrainalle on Putinin mukaan rikos. Venäläisjoukot ovat myös itse käyttäneet rypäleammuksia Ukrainassa.
Rypäleammuksien tai köyhdettyä uraania sisältävien ammuksien käyttö ei ole sodassa kiellettyä. Eri järjestöt ovat kuitenkin kritisoineet molempia.
Ukrainalle luvattujen F-16-hävittäjien toimittaminen puolestaan ei Putinin mukaan muuta mitään, mutta sotaa ne pidentävät.
9.39: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 550 sotilasta ja 33 tykkiä
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 550 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa kahdeksan taistelupanssarivaunua, 11 panssariajoneuvoa, 33 tykkiä ja neljä raketinheitinjärjestelmää.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
5.30: Peskov: Putinilla ei tarvetta tavata länsimaiden johtoa
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi tänään, että Venäjän presidentti Vladimir Putinilla ei ole tällä hetkellä tarvetta tavata länsimaiden johtajia.
Hänen mukaansa Pohjois-Korean johdon tapaamisessa käsitellään maiden kahdenvälisiä suhteita, aluen tilannetta ja kansainvälisiä aiheita. Hän kertoo, että maiden johdon tapaamisen yhteyteen ei ole suunniteltu lehdistötilaisuutta.
Eri mediatietojen mukaan Kimin ja Putinin tapaamisen aiheena ovat asekaupat. Asiantuntijat arvioivat uutistoimisto AFP:n mukaan, että Venäjä haluaisi hankkia Pohjois-Korealta muun muassa panssarintorjuntaohjuksia. Kimin taas uskotaan haluavan hankkia Venäjältä kehittynyttä teknologiaa satelliitteja ja ydinsukellusveneitä varten.
Pohjois-Korea on Yhdysvaltain mukaan tukenut Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa muun muassa ohjustoimituksilla. Yhdysvallat varoitti Pohjois-Koreaa viime viikolla, että se tulee maksamaan hinnan, mikäli tarjoaa Venäjälle aseita hyökkäykseen Ukrainaan. (STT, Reuters)
5.19: Pohjois-Korea vahvistaa Kim Jong-unin lähteneen kohti Venäjää
Pohjois-Korea sanoo sen itsevaltaisen johtajan Kim Jong-unin lähteneen maan pääkaupungista Pjongjangista sunnuntaina kohti Venäjää. Asiasta kertoi Pohjois-Korean valtiollinen KCNA-uutistoimisto varhain tiistaina.
Eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap kertoi maanantaina, että Kimille kuuluva juna olisi lähtenyt kohti Venäjän Vladivostokia.
Pohjois-Korean valtionmedia on jo aikaisemmin vahvistanut, että Kim tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailunsa aikana. Eri mediatietojen mukaan Kimin ja Putinin tapaamisen aiheena ovat asekaupat. (Lähde: AFP)
Lue lisää: Kim Jong-Unin junamatkan kohti Venäjää kerrotaan alkaneen – tämä Putinin ja Pohjois-Korean johtajan tapaamisesta tiedetään
8:40
Maanantai
19.34: Ukraina hoputti Saksaa antamaan pitkän kantaman ohjuksia
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba hoputti maanantaina Kiovassa vieraillutta Saksan ulkoministeriä Annalena Baerbockia nopeuttamaan päätöstä, jolla Ukraina saisi Saksalta käyttöönsä pitkän kantaman Taurus-ohjuksia.
– En ymmärrä, miksi tuhlaamme aikaa: olisimme voineet saavuttaa enemmän ja säästää enemmän ukrainalaisten sotilaiden ja siviilien henkiä, jos meillä jo olisi Taurus-ohjuksia, Kuleba perusteli.
Kuleba sanoi Ukrainan kunnioittavan Saksan päätöksentekoprosessia, mutta väitti, ettei ole olemassa mitään objektiivista syytä siihen, etteikö Saksa voisi ohjuksia antaa.
Saksa on aikaisemmin toimittanut Ukrainalle muun muassa Leopard-panssarivaunuja ja ilmatorjuntakalustoa.
Baerbockin mukaan päätös ohjuksista tullaan tekemään samalla tavalla kuin aikaisemmissakin asetoimituksissa.
(STT)