Suomi allekirjoitti tänään kaupat supertietokoneesta. Atosin rakentaman koneen avulla tutkijat voivat muun muassa ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Sen uskotaan avaavan myös avaruusfysiikan visaisia kysymyksiä.
Professorin mukaan kone mahdollistaa muun muassa tarkan avaruuden olosuhdesimulaation ensimmäisenä maailmassa.
Avaruusfysiikan professori Minna Palmroth pitää supertietokonetta "elintärkeänä hankintana".
– Avaruus on tulossa kriittiseksi infrastruktuuriksi ihmisille. Kommunikaatiosta suuri osa on avaruudesta käsin tehtävää, navigaatio on avaruuden infrastruktuurista riippuvaisia ja sähköverkot ovat riippuvaisia avaruuden olosuhteista, kertoo professori.
Palmroth antaa verrokin laivojen kulusta.
– Avaruuden mallintaminen on tosi tärkeää. Jos ajattelee vaikka laivayhtiötä, joka lähettää laivansa merille ilman mitään tietoa siitä, minkälaista siellä merillä on, niin sehän ei ole kauhean järkevää. Samalla tavalla täytyy yrittää ymmärtää, miten avaruus toimii.
Professori tähdentää, että supertietokone auttaa syventämään käsitystä avaruudesta.
– Avaruushan on valtavan suuri paikka ja se pitää mallintaa tarkasti niin, että pystyy oikeasti ymmärtämään, miten se toimii ja tätä ei voi tehdä tavallisella laptopilla. Jos meidän mallia, Vlasiatoria, pyörittäisi tavallisella laptopilla, yhden tunnin avaruussään mallintamiseen menisi tuhat vuotta.
Kuinka kauan supertietokoneella menee vastaavaan?
– Ei ihan tuhatta vuotta. Muutamia viikkoja suunnilleen.
Palmroth on jonkin suuren äärellä. Professorin mukaan kone mahdollistaa muun muassa tarkan avaruuden olosuhdesimulaation ensimmäisenä maailmassa.
– Kuusiulottuvaista mallinnusta ei ole tehnyt maailmassa vielä kukaan. Me päästään nyt tähän, Palmroth iloitsee.
Ilmastonmuutosmallinnusta, nanomateriaaleja, lääkekehitystä
Supertietokoneen ansiosta tutkijat saavat käyttöönsä kuusi kertaa enemmän laskentatehoa. Kone soveltuu eri tieteenaloihin.
– Nanotieteen alalla eräs lähivuosien haasteista on nanomateriaalien ja biologisen materiaalin rajapintojen rakenteen, dynamiikan ja ominaisuuksien parempi ymmärtäminen. Tähän haasteeseen pääsemme entistä paremmin vastaamaan uuden laitteiston tuoman laskentakapasiteetin avulla”, sanoo akatemiaprofessori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta.
– CSC:n uusi järjestelmä mahdollistaa syöpä- ja antibioottilääkkeiden suunnittelussa kokonaan uudenlaisen lähestymistavan. Voimme nyt käsitellä lääkkeitä ja niiden kohdeproteiineja dynaamisina kokonaisuuksina. Tämä mahdollistaa myös kokonaan uusien lääkevaikutuskohteiden huomioon ottamisen ja viime kädessä johtaa parempiin ja tehokkaampiin lääkeaineisiin”, sanoo lääkeaineen suunnittelun professori Antti Poso, joka toimii Itä-Suomen yliopistossa ja Tübingenin yliopistossa Saksassa.
– CSC:n kanssa yhteistyössä hankitulla tutkimuslaskentaresurssilla Ilmatieteen laitos pystyy kehittämään sää-, meri-, ilmanlaatu- ja ilmastopalveluihin liittyviä mallimenetelmiä. Kasvava kapasiteetti mahdollistaa Suomen osallistumisen kansainvälisiin ilmastoskenaarioajoihin, jotka tuottavat tutkimustietoa IPCC-ilmastoraportteihin sekä kansallisen päätöksenteon ja sopeutumisen tueksi, kertoo Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Sami Niemelä.
Tarkoitettu kaikille tutkijoille
Itse kone on tarkoitettu kaikkien suomalaisten tutkijoiden käytettäväksi.
– Uusi datanhallinnan ympäristö ja supertietokone sekä niihin liittyvät palvelut tarjotaan korkeakoulujen lisäksi tutkimuslaitosten käyttöön samoilla käyttöehdoilla. Tämä tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä osaamispohjaista kasvua”, painottaa tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Eli suuri päivä suomalaiselle tieteelle?
– Ehdottomasti. Uskotaan, että tästä on pitkäksi aikaa rengiksi suomalaiselle tieteelle.
"Euro koneeseen, 40 euroa takaisin"
Kyseessä on liki 40 miljoonan investointi valtiolta.
– IDC:n laskelmien mukaan jokainen supertietokoneeseen sijoitettu euro tuo keskimäärin liki 40 euroa takaisin, joten investointi on myös taloudellisesti erittäin kannattava yhteiskunnalle”, sanoo Atoksen Harri Saikkonen.
Entä huolet tekoälyn haitoista? Ministeriössä toppuutellaan.
– Tekoälyä on mielestäni turhaan pidetty mediassa pelkästään uhkana. Kyllä tekoäly on meille myös mahdollisuus ja tulee säästämään ihmisen työvoimaa niihin tehtäviin, joissa ihminen varmaan tulevaisuudessakin tulee olemaan parempi kuin paraskaan tietokone, Heikkinen arvioi.
Kone on käyttövalmis ensi kesänä ja se toimitetaan CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) datakeskukseen Kajaaniin. Ennen sitä luvassa on kiertue, jossa asiaa esitellään tutkimusyhteisöille ja yliopistoille valmiuden nostamiseksi.