Hallitus esittää tuntuvien menoleikkausten vastapainoksi 70 miljoonan euron rahoitusta hankkeeseen, jossa Suomeen kehitetään entistä tehokkaampia kvanttitietokoneita. Panokset ovat suuria, sillä kvanttiteknologiasta ennustetaan seuraavaa suurta mullistusta tekoälyn rinnalle.
Kvanttiteknologia on useimmille suomalaisille tuntematonta, mutta tiedeyhteisölle ja yrityksille kyse on sarjasta mittavia hankkeita, joista voi odottaa tulevina vuosina myös konkreettisia tuloksia.
Kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta ja VTT:stä kiteyttää asian näin.
– Kvanttitietokoneella on sovelluksia läpi kaikkien korkean teknologian alojen. Se tulee mullistamaan loppujen lopuksi kaiken, ja se laskee täysin eri tavalla [kuin nykyiset tietokoneet]. Ja kun se saadaan käyttöön, niin se mahdollistaa sellaisten ongelmien ratkaisun, joita muuten ei voida ratkaista, hän toteaa.
Lue myös: Suomen ensimmäinen kvanttitietokone valmistui! Näin sitä voidaan hyödyntää: "Vaikuttaa kaikkiin toimialoihin"
Kvanttitietokoneet ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta arvio on, että niiden suuri laskentateho voi nopeuttaa jatkossa esimerkiksi lääkkeiden kehittämistä. Erityisen hyvin ne sopivat sellaisten ongelmien ratkaisuihin, jotka vaativat lukemattomien eri vaihtoehtojen laskemista ja prosessoimista.
Hallitus aikoo panostaa kvanttiteknologiaan 70 miljoonaa euroa. Taustalla on valtioiden välisen kisan koventuminen, jossa suomalaiset ovat nyt hyvissä asemissa.
Teknologian taloudellisesta merkityksestä kertoo se, että Otaniemeen ollaan rakentamassa osana Kvanttinova-hanketta elintärkeän sirutuotannon pilottilinjasto. Valtio osallistuu hankkeeseen 79 miljoonalla eurolla, mutta valtaosa rahoituksesta tulee yrityksiltä.
– Kvanttinova-hankkeen on paljon suuremmat lyhyemmällä aikavälillä, koska siinä on suomen puolijohdeteollisuutta hyvin laajasti mukana ja siellä on isoja sekä pieniä yrityksiä, puhutaan noin 500–600 miljoonan euron investoinnista yritysten osalta, sanoo tutkimusalueen johtaja Tauno Vähä-Heikkilä.