Poikkeuksellinen urakka: Tuhannen syyttömän dna testattiin Tesoman murhan takia – nyt tiedot tuhotaan

Tesoman henkirikoksen selvittämiseksi kerätty valtaisa määrä tesomalaisten dna-näytteitä tuhotaan, kun tapaus saa loppuratkaisun oikeussalissa lähitulevaisuudessa.

Poliisi keräsi kolmen ja puolen vuoden aikana noin 1000 dna-näytettä surmapaikan lähellä asuvilta ja henkirikoksen jälkeen alueelta pois muuttaneilta miehiltä.

Massiivinen keräysoperaatio aloitettiin, kun poliisi löysi tekovälineeksi epäillyn puukon verityön tapahtumapaikan läheltä ja onnistui taltioimaan siitä näytteen tuntemattoman miehen dna:sta.

Suomessa dna-näytteitä kerätään tässä mittakaavassa äärimmäisen harvoin.

Edellisen kerran massatestauksia on tehty Ulvilan surman tutkinnassa. Tuolloinkaan näytteitä ei tosin kertynyt yhtä paljoa kuin Tesoman tapauksessa.

– Onhan tällainen (massatestaaminen) varsin poikkeuksellista. Tätä menetelmää on kuitenkin maailmalla käytetty menestyksekkäästi, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Testistä ei voi kieltäytyä

Poikkeuksellinen menetelmä vaatii poikkeukselliset olosuhteet.

Pakkokeinolain mukaan dna-testi voidaan tehdä ihmiselle, jota ei epäillä rikoksesta, jos tutkittavana on vakava rikos, joka jäisi muuten todennäköisesti ratkaisematta. Edellytyksenä on, että tutkittavana olevasta rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta.

Näin dna-testeistä määrätään pakkokeinolain 8. luvun 32 §:ssä:

Jos on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, saadaan DNA-tunnisteen määrittämiseksi tai ruutisavunäytteen ottamiseksi taikka muun vastaavan tutkimuksen suorittamiseksi tarpeellinen henkilönkatsastus tehdä ilman hänen suostumustaankin henkilölle, jota ei epäillä kyseisestä rikoksesta.

Edellytyksenä tällaiselle henkilönkatsastukselle on, että tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle sen vuoksi, että rikoksen selvittäminen olisi mahdotonta tai olennaisesti vaikeampaa käyttämällä tutkinnan kohteen oikeuksiin vähemmän puuttuvia keinoja. DNA-tunnisteet ja vastaavat tutkintatulokset on hävitettävä ja säilytetyt näytteet tuhottava, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.

– Käytännössä se tarkoittaa lähinnä henkirikoksia ja törkeitä pahoinpitelyitä, koska meillä ei ole Suomessa kovin montaa rikosta, josta olisi määrätty noin kova rangaistus, Tolvanen kertoo.

– Olennaista on myös, että tässä on korkea kynnys. Laissa vaaditaan, että rikoksen selvittäminen olisi muuten mahdotonta tai olennaisesti vaikeampaa, hän jatkaa.

Jos poliisi saapuu ovelle vaatimaan sylkinäytettä esimerkiksi murhan selvittämiseksi, testistä ei voi lain mukaan kieltäytyä.

Kaikkia testattavia poliisi ei välttämättä kuitenkaan tavoita.

Epäiltyä ei testattu

Tesoman tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisista kertoi Ylen haastattelussa viime viikolla, että tiedossa on kymmeniä ihmisiä, joilta on ollut tarkoitus ottaa näyte, mutta joilta sitä ei kuitenkaan ole onnistuttu saamaan.

Näytettä ei ehditty saada myöskään nyt henkirikoksesta epäillyltä, vuonna 1994 syntyneeltä tamperelaismieheltä, joka ilmoittautui poliisille itse – siitäkään huolimatta, että mies asui surman aikaan tapahtumapaikan lähistöllä.

Tutkinnanjohtaja Kinnunen on kertonut, että mies olisi ollut seuraavaksi testattavien listalla. Hänen mukaansa poliisi oli juuri aikeissa ryhtyä testaamaan alueelta pois muuttaneita. Epäilty muutti Tesomalta puoli vuotta henkirikoksen jälkeen.

Mieheltä on sittemmin otettu dna-näyte, joka on täsmännyt surma-aseena käytetystä puukosta löytyneeseen dna-jälkeen.

Testeillä on voitu hälventää epäilyjä

Vaikka epäiltyä ei Tesoman massatestauksen avulla tavoitettu, on massiivisesta urakasta ollut todennäköisesti jonkinlaista hyötyä tapauksen tutkinnassa. 

Massatestauksien avulla poliisi voi lopettaa vääriä tutkintalinjoja ja hälventää epäilyjä syyttömien ihmisten kohdalla, professori Matti Tolvanen kertoo.

– Ideana on, että saadaan suljettua pois tietyt ihmiset. Tietysti tavoitteena voi olla sekin, että saadaan napattua juuri se oikea näyte tekijältä. Yleensä massatestausta käytetään kuitenkin siihen, että saadaan aiheettomat epäilyt torjuttua.

Noin 1000:a Tesomalla kerättyä dna-näytettä ei voida jatkossa käyttää muiden rikosten selvittelyssä. Lain mukaan näytteet on tuhottava, kun tapaus on saanut lainvoimaisen ratkaisun tai se jätetään sillensä.

Lue myös:

    Uusimmat