Poliisin rikostutkinnassa käyttämien puhelinkuunteluiden määrä kasvoi viime vuonna selvästi vuoteen 2019 verrattuna. Viime vuonna poliisi kuunteli reilua 1 700 puhelinliittymää, jotka olivat noin 500 henkilön käytössä. Peiteoperaatioita oli "muutama" ja tilakuunteluiden määrä kasvoi.
Tiedot selviävät Sisäministeriön eduskunnan oikeusasiamiehelle antamasta kertomuksesta poliisin salaisesta tiedonhankinnasta.
Telepakkokeinojen määrä kääntyi viime vuonna selvään nousuun usean vuoden laskun jälkeen. Telepakkokeinot koostuvat niin televalvontatiedoista kuin telekuuntelutideoista.
Valvonnassa on kyse puhelimen soitto- ja sijaintitiedoista myös takautuvasti. Telekuuntelussa poliisi saa lisäksi kuunnella puhelut ja lukea puhelimen tekstiviestit reaaliajassa.
Televalvonnat käytetyin
Sisäministeriön kertomuksen mukaan televalvonta oli käytetyin salainen pakkokeino. Televalvontaa voidaan käyttää lievempien rikosten tutkinnassa kuin telekuuntelua, joka on rajoitettu törkeimpiin rikoksiin.
Viime vuonna poliisi haki televalvontatietoja 4019 liittymästä. Vuonna 2019 määrä oli 3912 ja 2018 se oli 3382.
Telekuunteluun lupia haettiin 1709 liittymästä, mikä oli yli viisisataa enemmän kuin 2019 (1183).
Telekuuntelun - ja lähes poikkeuksetta samalla myös takautuvan televalvonnan - kohteena oli runsaat viisisataa ihmistä. Ero liittymien määrään selittyy sillä, että yhdellä ihmisellä voi olla lukuisia luureja. Taulukosta näkee miten telekuuntelun kohteena olleiden henkilöiden määrä on viime vuosina kehittynyt.
Oikeus hylkäsi 2020 alle kymmenen poliisin telehakemusta.
Televalvonnan tai -kuuntelun kohteena oli 2020 kaikkiaan 2465 henkilöä. Määrä oli parisataa suurempi kuin 2019. Näistä noin kymmenen prosenttia jää tunnistamatta.
Niin sanottuja tolppalupia poliisi haki 455 kappaletta. Niissä on kyse siitä, että poliisi saa tiedot tiettynä aikana kaikista määrätyn tukiaseman alueella olleista puhelimista. Määrä oli lähes sama edellisenä vuotena (457).
Mihin lupia haetaan?
Sisäministeriön kertomuksen mukaan telelupia - eli televalvontoja tai kuunteluita - haetaan eniten huumerikoksiin. Niiden osuus on 59 prosenttia. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset olivat perusteena 25 prosentissa hakemuksista ja seuraavina tulivat petokset, ryöstöt ja rahanpesurikokset.
Suhteellisesti tarkasteltuna viime vuonna huumerikosten osuus laski ja väkivaltarikosten määrä nousi.
Jos tarkastellaan pelkkiä televalvontalupia, niin niissä huumerikosten osuus oli vain 31 prosenttia, koska mukaan tukaan tulevat mm. varkaudet, kavallukset ja luvattomat käytöt,
Vuodesta 2014 lähtien poliisilla on ollut oikeus hakea puhelimen sijaintitieto epäillyn ja tuomitun tavoittamiseksi. Tätä keinoa käytettiin viime vuonna 69 kertaa.
Entä hyödyllisyys?
Tutkinnanjohtajien pitää arvioida hakemiensa telelupien hyödyllisyys. Reilusta viidestäsadasta telekuuntelusta tehdyssä arviossa reilu puolet osuivat luokkiin ”ei merkitystä tai vähäinen”. Rikostutkinnalle tärkeitä oli vajaa 40 prosenttia ja ratkaisevia alle kymmenen prosenttia kuunteluista.
Eli erityisen hyödyllinen on joka toinen kuuntelu.
Pelkillä televalvonnoilla oli tärkeä tai ratkaiseva merkitys vajaassa 60 prosentissa rikoksista.
Koti kuuntelussa aiempaa enemmän
Asuntokuunteluiden määrä kasvoi vuonna 2020, vaikka kyseessä on lukumäärällisesti hyvin rajoitetusti käytetty salainen pakkokeino. Keinoa käytettiin viime vuonna 16 kertaa, kun aiempana vuotena määrä oli kahdeksan.
Teknistä katselua kohdistettiin kotirauhan suojaamaan piirin runsaat kolmekymmentä kertaa kuten myös edellisenä vuonna. Suurin nousu tapahtui vuoden 2018 jälkeen ja syynä oli poliisin katselutekniikan kehittyminen. Teknistä katselua ei saa kohdistaa epäillyn asuntoon, mutta esimerkiksi autoon voi.
Teknisen kuuntelun eli tilakuuntelun määrä nousi parillakymmenellä edellisestä vuodesta 141:een. Samoin lisääntyivät suunnitelmallinen tarkkailu ja tekninen katselu. Ministeriön mukaan tässä on taustalla vuoden 2020 järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kohdistuneet tutkinnat.
Tekninen tarkkailu oli tärkeässä roolissa viime vuoden United Brotherhood -tutkinnassa.
Teknistä seurantaa käytettiin 291 kertaa mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tekninen seuranta on esimerkiksi kyseessä, jos epäillyn autoon kiinnitetään seurantalaite.
Lähes poikkeuksetta nämä salaiset keinot liittyvät huume- tai väkivaltajuttujen tutkintaan. Aiemmin osansa oli omaisuusrikoksilla, mutta korona-aikana ulkomaiset rikolliskoplat eivät ole päässeet Suomeen.
Teknisten ja suunnitelmallisten tarkkailujen kohteena rikostutkinnassa oli kaikkiaan 516 ihmistä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 25 prosenttia. Tässäkin näkyvät myös laajat jengitutkinnat.
Tietolähteet ja peitetoiminta
Tietolähteiden osalta raportissa todetaan sen olleen aina tärkeä rikostutkinnan tiedonhankintakeino. Perinteisesti tästä poikkeuksellisen salaisesta keinosta on tiedotettu niukasti. Niin nytkin.
”Tietolähdetoiminta tuotti rikoslajineutraalisti tietoa; sen avulla saatiin tietoja henkilöiden olinpaikasta koti-maassa ja ulkomailla sekä tuotettiin tietoa rikoshyödyn poisottamiseksi”, kertomuksessa lausutaan.
Peitetoimintaa voidaan tehdä sekä netissä että reaalimaailmassa. Sisäministeriön mukaan vuonna 2020 on tehty muutamia sekä uusia että aikaisempien peitetoimintapäätösten jatkopäätöksiä.
”Tietoverkossa tapahtuva peitetoimintaa on reaalimaailmassa tapahtuvaa käytetympi. Kumpikin käyttö toteutetaan tarkan harkinnan perusteella ja pääsääntöisesti toiminta on kohdistunut vakavien rikosten paljastamiseen. Peitetoiminnasta saatu hyöty on parhaimmillaan hyvin merkityksellistä”, lausunnossa sanotaan.
Valeostoja on käytetty pääasiassa törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen ja selvittämiseen. Niin sanottua kevytvaleostoa on käytetty päivittäin eri poliisilaitoksissa. Tässä rajoitetussa valeostossa on kyse esimerkiksi siitä, jos netissä tarjotaan myytäväksi huumausaineita, aseita tai varastettua tavaraa ja poliisi vastaa ilmoitukseen.
Valvottuja läpilaskuja ei viime vuonna ollut ainuttakaan.
Oikeusasiamiehelle annettuun kertomukseen liittyy myös liite, jossa keinoja avataan laajemmin, mutta se on julistettu salaiseksi.