Verkossa tapahtuvat seksuaalirikokset ovat yleistyneet, mutta samaan aikaan esimerkiksi vanhempien ja koulujen ymmärrys verkon vaaroista on puutteellista, sanoo keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani.
Sara Saranin mukaan lapset eivät saa tarpeeksi tietoa suojautuakseen internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
– Vanhemmat eivät tiedä tarpeeksi, eivätkä opettajatkaan ole perillä.
Iso osa tapauksista jää piiloon
Netissä tapahtuvalla seksuaalirikollisuudella tarkoitetaan esimerkiksi niin sanottua groomingia eli lapsen houkuttelua seksuaaliseen tekoon.
Lisäksi teot voivat olla lapsen houkuttelua arkaluontoisten kuvien ja videoiden lähettämiseen tai seksuaalisen materiaalin lähettelemistä lapselle.
Sarani uskoo, että iso osa netissä tapahtuvista seksuaalirikoksista jää piiloon.
– Aika pitkälle ongelma on siinä, että jos uhri ei puhu, rikollisuus ei näy muille.
Sarani lisää, että poliisi ei voi olla valvomassa viestittelyä netissä ja sovelluksissa ja estää näin rikoksia tapahtumasta.
– Ainoa keino suojautua hyväksikäytöltä on lisätä tietoisuutta.
Netissä tapahtuva seksuaalirikollisuus nousi esille Oulun laajan hyväksikäyttötutkinnan myötä. Poliisi epäilee, että alle 15-vuotias tyttö houkuteltiin sosiaalisessa mediassa vakavien seksuaalirikosten uhriksi. Epäillyt teot ovat kestäneet kuukausia. Epäiltyinä on 8 miestä.
Seksistä pitäisi puhua lapsille avoimesti
Psykologi ja Poliisiammattikorkeakoulun lehtori Jasmin Kaunisto sanoo, että netin käytön valvomista tärkeämpää on varustaa lapset kohtaamaan hyväksikäytön vaaroja. Koulussa ja kodeissa asioista pitäisi puhua avoimesti.
– Seksi ja alastomuus kiinnostavat lapsia, ja netissä joku aikuinen voi käyttää tätä kiinnostusta väärin.
Seksuaalikasvatusta ei saisi Kauniston mukaan jättää alakoulun viimeisille luokille, koska jo moni ekaluokkalainen törmää netissä seksuaalisuuteen liittyviin asioihin, kuten pornoon.
Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras sanoo, että lasten kanssa kannattaa koettaa puhua asioista neutraalisti ja yleisellä tasolla.
– Lapselta voi vaikka kysyä, onko hän huomannut uutisoinnin ja millaista puhetta kavereiden kesken aiheesta on ollut.
Aikuisen pitäisi pitää tunteet hallinnassa
Siihen, kuinka helppoa lapselle on puhua tapahtuneesta hyväksikäytöstä, vaikuttaa aikuisen ja lapsen vuorovaikutussuhde. Porras sanoo, että aikuisen on tärkeä olla tilanteessa näyttämättä omia negatiivisia tunteita.
– Aikuisessa voi herätä olo, että tämä on kamalaa, apua, mutta on tärkeää, että aikuinen pysyisi rauhallisena.
Hyväksikäytön uhrien kanssa työssään keskustellut Kaunisto sanoo kysyneensä lapsilta, mikä esti heitä kertomasta asioista aiemmin.
– Lapset pelkäävät, ettei kukaan usko tai että mitä tapahtuu, jos kertoo. Tekijä on voinut myös uhkailla tai kieltää kertomasta.
Häpeä hankaloittaa asiasta kertomista
Kyselytutkimusten mukaan kertomista hankaloittaa myös syyllisyys ja häpeä, Kaunisto sanoo.
– Etenkin, jos on itse lähettänyt tekijälle kuvia, voi vain kuvitella, ettei ole kovin helppoa näyttää äidille viestiketjua, että tällaista on tapahtunut.
Tapahtumat voivat vaikuttaa lapseen, vaikka mitään fyysistä kontaktia ei olisi ollut.
– Vaikka ei edes olisi tavattu, seksuaalissävytteinen yhteydenpito lapsen ja aikuisen välillä on väärin ja lasta vaurioittavaa. Lapsille on usein hyvin ahdistavaa, jos tekijä on saanut heidät lähettämään itsestään alastonkuvia tai seksuaalisia videoita.
Grooming voi vahingoittaa nuoren seksuaalista kehitystä ja kykyä solmia tunnesuhteita– Groomingilla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa aikuinen tietoisesti pyrkii seksuaaliseen kontaktiin lapsen kanssa tai houkuttelee lasta toimimaan seksuaalisella tavalla. – Tavallisesti tekijä rakentaa uhriin luottamussuhteen, pyytää asioita manipuloimalla ja hivuttaa keskustelua seksuaalisempaan suuntaan. – Groomingia voi tapahtua esimerkiksi netin keskustelupalstoilla, sosiaalisessa mediassa tai pikaviestisovelluksissa. – Toiminta voi vaurioittaa lapsen tai nuoren seksuaalista kehitystä monilla tavoin. Vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. – Grooming voi heikentää turvallisuuden kokemusta, itsetuntoa, luottamusta muihin ihmisiin ja uskoa omaan toimintakykyyn ja pärjäämiseen. – Se voi haitata myös seksuaalisuuden rakentumista, kykyä nauttia läheisyydestä ja kykyä solmia myöhemmin luottamuksellisia seksuaalisia tai tunnesuhteita. – Vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä haavoittuvampi nuori on ja mitä enemmän vailla tukiverkostoa tai turvallista aikuista hän on ollut. – Lisäksi vaikutusten vakavuuteen vaikuttaa se, mitä vahvemmin nuori kokee osallistuneensa tapahtumiin ja mitä nöyryyttävämpiä tekoja on tapahtunut. |