Seksuaalisen hyväksikäytön uhri on saattanut joutua kokemaan esimerkiksi ehdottelua, koskettelua tai muuta seksuaalista häirintää. Valitettavan usein uhri piiloutuu kuitenkin kokemansa taakse eikä uskalla hakea apua heti kokemansa jälkeen, tai joissakin tapauksissa koskaan.
Helsingin Poikien Talossa työskentelevä seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja Tommi P. Pesonen kohtaa työssään seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneita poikia ja nuoria miehiä.
Pesosen mielestä kattavalla seksuaalikasvatuksella voidaan nujertaa seksuaalista kaltoinkohtelua.
Lisäksi lapsille ja nuorille tulee opettaa, että tilanteessa kuin tilanteessa saa aina sanoa "ei".
Luottamussuhde tekee tilanteesta vaikeamman
Uhrin on entistä vaikeampi käsitellä vakavaa tilannetta, jos hänen ja tekijän välille on jo aiemmin muodostunut luottamussuhde. Pesosen mukaan tapauksesta riippumatta hyväksikäyttötilanne on aina uhrille traumatisoiva ja vakava tapaus.
Jos tekijä ei ole suoraan uhrin lähipiiriin kuuluva, saattaa hän rakentaa luottamuksellista suhdetta lapseen esimerkiksi harrastustoiminnan kautta.
– Aina se ei tarkoita sitä, että tekijä olisi tv-sarjojen tapaan tuntematon namusetä. Yleisempää on se, että uhri ja tekijä tuntevat entuudestaan toisensa. Jos tekijä on luotettu ihminen, se on vielä traumatisoivampaa. Siinä rikotaan turvapiiri.
Kulissit yllä
Kaltoinkohtelu ei läheskään aina näy ulospäin.
Pesonen kohtaa työssään uhreja, jotka hakevat apua jopa kymmenen vuotta hyväksikäytön jälkeen. Siihen mennessä uhri on saattanut hakea turvaa muun muassa päihteistä. Lisäksi trauma on saattanut aiheuttaa erilaisia mielenterveyshäiriöitä.
Pesonen on erityisen huolissaan tapauksista, jotka eivät tule ikinä ilmi.
– Ihmiset saattavat pitää kulisseja yllä. Yksikin kaltoinkohtelu on kuitenkin liikaa.
Seksuaalikasvatus tärkeää tapausten ehkäisemisessä
Hyväksikäyttötapausten ehkäisemiseksi Pesonen korostaa seksuaalikasvatuksen tärkeyttä jokaiselle ikäryhmälle, niin nuorille kuin aikuisillekin.
Pesonen pitää tärkeänä myös sitä, että lapsille ja nuorille kerrottaisiin, että kaltoinkohtelua todella tapahtuu. Asioista tulisi keskustella.
Lapsille ja nuorille tulisi opettaa omien rajojen hahmottamista ja turvataitoja. Rajojen ylityksiä ei tule sallia.
– Tulee opettaa, mihin saa koskea ja mihin ei saa koskea. Aina on lupa sanoa "kyllä" ja "ei". Lisäksi aina voi lopettaa toiminnan ja lähteä pois.
Pesonen muistuttaa myös, ettei kaltoinkohtelu ala välttämättä äkillisesti, vaan tilanne saattaa pikkuhiljaa kehittyä siihen suuntaan.
Aikuiset näyttävät mallia lapsille
Lapset ottavat mallia aikuisesta asiassa kuin asiassa. Pesonen pitää hyvänä esimerkkinä aikuisten arvostusta toisia aikuisia ja lapsia kohtaan.
– Riskiryhmässä ovat sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät tule omassa arjessaan nähdyiksi ja kuulluiksi. Jos lapsi joutuu hakemaan huomiota perheensä ulkopuolelta, se saattaa joutua helpommin kaltoinkohdelluksi.
Uhrien ikähaarukka on laaja
Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen ei katso ikää. Pesonen kertoo, että Helsingin Poikien Talolta apua hakeneet henkilöt ovat keskimäärin 13 vuodesta ylöspäin olevia poikia ja nuoria miehiä.
Nuorempiakin avun hakijoita on tavattu.
– Tällä hetkellä nuorimmat ovat 11-vuotiaita.
Lapsi ei uskalla kertoa asiasta
Hyväksikäytön uhriksi joutuneen lapsen on vaikea hahmottaa tilanteen vakavuutta etenkin silloin, jos uhrin ja tekijän välille on kehittynyt luottamussuhde.
Lapsi saattaa tuntea häpeää ja huolta myös tekijän osalta. Piiloutumalla asian taakse lapsi pyrkii suojelemaan tapahtuneelta myös vanhempiaan.
– Lapsethan ovat hyvin lojaaleja. Lapsi saattaa miettiä niin, että hän ei halua menettää ihmistä, johon hänellä on jo luottamus. Tilanne ei kuitenkaan ole uhrin vika, ja syyllisyys ja häpeä kuuluvatkin aina pahantekijälle.
Avun hakeminen on tärkeää
Viitaten ruotsalaisen korkeushyppääjä Patrik Sjöbergin tapaukseen, Pesonen kannustaa hyväksikäytön uhreja hakemaan rohkeasti apua. Hän mainitsee, että poikien ja miesten keskuudessa asiasta vaikeneminen on yleisempää kuin tytöillä ja naisilla.
– On myyttejä, että miehen tulisi olla saalistaja. Mies siis tuntee, ettei hän voi olla uhri. On tapauksia, joissa 50-vuotias mies kertoo ensimmäistä kertaa siitä, mitä hän on lapsuudessaan kokenut.
Vaikka tilastojen mukaan alaikäisten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoituskynnys on madaltunut, Pesonen epäilee, että suurin osa hyväksikäyttötapauksista jää edelleen kertomatta.
Lue myös: Suomalainen valmentaja-isäpuoli käytti seksuaalisesti hyväkseen huippu-urheilija Patrik Sjöbergiä ja pilasi tämän elämän: "Hän tuli joka yö huoneeseeni, kosketteli jalkovälistä ja hieroi, vihaan häntä aina"
Ennaltaehkäisyn merkitys
Pesosen mielestä arjen käytäntöihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, ja puheiden ja tekojen tulisi suojella lapsia, nuoria ja aikuisia kaltoinkohtelulta.
– Täytyy tiedostaa, että tunteet ja teot ovat kaksi eri asiaa. Tunteista pitäisi pystyä puhumaan. Asioista puhuminen pienentää riskiä siitä, että pahaa tulisi tapahtumaan. Ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota.