Poliisi toivoisi lisää pakkokeinoja laitoksista karanneiden nuorten kiinniottamiseksi: "Mitkään resurssit eivät riitä"

Lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsia ja nuoria häipyy omille teilleen tuhansia kertoja vuodessa. Karkulaiset tekevät usein rikoksia ja joutuvat niiden kohteiksi.

Hatkassa olevan lapsen tai nuoren etsintä on lain mukaan lastensuojelulaitoksen vastuulla. Poliisin osallisuuteen tilanteissa on toivottu parannusta. Poliisi taas toivoo muutosta lainsäädäntöön.

"Mitkään resurssit eivät riitä"

Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja, ylikomisario Patrik Karlsson sanoo Asian ytimessä -ohjelmassa, että kun puhutaan tuhansista karkauksista vuodessa, mitkään resurssit eivät riitä.

Sen sijaan Karlsson haluaisi laajentaa lastensuojelun mahdollisuuksia kiinniottotilanteissa. Nykyisen lain mukaan viranomaiset eivät saa koskea lapseen laitoksen ulkopuolella.

– Haluaisin lastensuojelulakiin kiinniotto-oikeuden. Se pitäisi ehdottomasti olla.

Karlsson toivoisi myös lisää rajoittavia keinoja.

– Kun on kyse päihdeongelmaisesta lapsesta, niin häntä pitää suojella itseltään. Pitäisi pystyä rajoittamaan nuoren liikkumista, ja samalla tuoda päihdepalveluita ja muita tukitoimia.

Riittääkö halu ja osaaminen?

Erityisasiantuntija Maija Haapala lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:stä pohtii, onko kiinniotto-oikeuden laajentaminen hyvä keino.

– Onko meillä lastensuojelun ammattilaisissa osaamista ja halua edes asettaa itseään sellaiseen vaaraan, kuin mitä ne tilanteet voivat tuoda?

Lue myös: Pasi tietää saavansa puukosta jonain päivänä – silti hän etsii hatkassa olevia nuoria vapaa-ajallaan

Haapalan mukaan lainsäädännössä ei ole tällä hetkellä mitään estettä sille, etteikö näitä luvattomasti poistuneita lapsia voisi tulkita kadonneiksi henkilöiksi, jolloin se edellyttäisi poliisilta aktiivista etsintää.

Nykyisin poliisin tekemä etsintäkuulutus kadonneesta nuoresta tarkoittaa sitä, että oman toimintansa ohella poliisi pitää silmällä, josko nuori tulisi vastaan kaupungilla.

Hätäpaikannuksen laintulkinta

Yksi tehokas tapa löytää ihmisiä on tehdä puhelimen hätäpaikannus. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista. 

Laki sallii paikannuksen, kun kyse on henkilön terveyttä uhkaavasta tilanteesta, ylikomisario Karlsson kertoo.

– Lainsäätäjä ei ole alun perin ajatellut sitä niin, että tätä käytettäisiin lastensuojelulaitoksista poistuneiden nuorten tavoittamiseksi, vaan heitä varten, jotka ovat eksyksissä tai hädässä.

– Poliisissa jonkun henkilön pitää päättää, ja se tuottaa hänelle tuskaa, että miten tätä tulkitaan.

Helsingin poliisissa lakia pyritään tulkitsemaan lapsen edun mukaisesti. Mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän hätäpaikannuksen kannalle kallistutaan.

Mitä tarvitaan?

Haapala uskoo, että resurrsipula sosiaalitoimessa on yksi kasvavan ongelman juurisyistä.

– Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miksi nuoret lähtevät, mutta tarvitsemme myös pysyviä ja osaavia ammattilaisia lastensuojelun sijaishuoltoon ja sosiaalityöhön.

Haapala uskoo, että kun ammattilaiset nuorten ympärillä vaihtuvat jatkuvasti, kunnollista ymmärrystä nuorten yksilöllisistä tilanteista ei pääse aina syntymään.

– Me tiedämme, että seinät eivät ketään kuntouta, vaan se on ihmissuhdetyötä.

Lue myös: Mitä tapahtuu kouluampumisen tunnustaneelle 12-vuotiaalle? Näin vakavasta väkivallasta epäilyjä lapsia hoidetaan

Asian ytimessä -ohjelman aiemmin haastatteleman lastensuojelun työntekijän Pasi Turkian mukaan viranomaisyhteistyö ei toimi niin kuin sen pitäisi. Kun hatkassa oleva lapsi löydetään, hän on todennäköisesti yksityisasunnossa. Tällöin tarvittaisiin sosiaalityön ja poliisin apua tilanteeseen.

– Poliisin suhtautumisessa olisi paljon korjattavaa, Turkia toteaa haastattelussa.

Lastensuojelua koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, ja uudistusten on sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson mukaan määrä tulla voimaan vuonna 2026.

Voit katsoa ja lukea koko haastattelun tästä.

Lue myös: Lasten kiireelliset sijoitukset ovat kymmenkertaistuneet 90-luvulta – "Lastensuojelu on kaaoksessa"