Poliisia provosoitiin voimankäyttöön eilisessä mielenosoituksessa: "Käykää nyt päälle" – miksi koronarajoituksia rikkonut protesti sai jatkua? 

3:24img
Katso toimittajamme raportti paikan päältä eilen.
Julkaistu 21.03.2021 13:59

Krista Rastamo

krista.rastamo@mtv.fi

Toimittajan kuva
Jouko Luhtala

jouko.luhtala@mtv.fi

Poliisi kertoo, että Eduskuntatalon edustalla eilen järjestetyssä mielenosoituksessa yritettiin provosoida poliisia voimankäyttöön. MTV Uutisten tavoittama komisario katsoo, että poliisi toimi oikein, kun se salli kokoontumisrajoitukset rikkoneen mielenosoituksen jatkua.

Kansalaistorille kokoontui eilen noin 400 ihmisen joukko, vaikka voimassa olevat kokoontumisrajoitukset sallivat vain alle kuuden hengen tilaisuudet. Tilaisuudessa vastustettiin nykyisiä koronarajoituksia.

Poliisi keskeytti mielenosoituksen, mutta sen annettiin jatkua noin 1,5 tunnin kuluttua.

Poliisi on käynnistänyt tapahtuneesta rikostutkinnan, joissa tutkitaan, onko järjestäjä syyllistynyt rikokseen, kertoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista.

– Mielenosoitusten järjestämistä säädellään kokoontumislaissa. Siinä kokouksen järjestäjille asetetaan vastuita ja velvollisuuksia, joiden rikkomisesta voidaan vaatia rangaistusta kokoontumisrikkomuksista. Järjestäjän velvollisuus on huolehtia, että kokous järjestetään lainmukaisesti.

Heinosen mukaan väkijoukko ei noudattanut etukäteen sovittua suunnitelmaa kuuden hengen ryhmiin jakaantumisesta ja turvaväleistä.

– On päivänselvää, että eiliset mielenilmaisut eivät menneet lain mukaisesti eivätkä sen mukaisesti, mitä poliisi oli etukäteen järjestäjien kanssa sopinut. Nyt lähdetään selvittämään järjestäjien vastuuta.

Lue myös: Poliisilta kritiikkiä kansalaistorin koronamielenosoitukselle: "Järjestäjällä on suuri vastuu"

Miksi protesti sai jatkua?

Miksi mielenosoitusta ei hajotettu, jos se oli lainvastainen ja paikalla oli arviolta 400 ihmistä?

– Poliisilla on toki lain mukaan mahdollisuus hajottaa kokoontuminen, jos lain kirjain ei toteudu. Toisaalta poliisilla on myös mahdollista luopua sellaisista toimenpiteistä, joiden loppuun saattamien voisi aiheuttaa kohtuuttomia seuraamuksia.

– Tässä pyrittiin turvaamaan kokoontumisvapautta ja pyrittiin järjestäjän kanssa yhdessä saattamaan tilaisuus lainmukaiseksi. Sen takia tilaisuus oli keskeytettynä noin 1,5 tuntia. Tässä ei onnistuttu, kuten kaikki voivat todeta.

Heinonen perustelee asiaa muun muassa sillä, että tartuntojen näkökulmasta oltiin joka tapauksessa myöhässä.

– Altistumiset olivat jo moneen kertaan tapahtuneet. Kokonaisharkinnan perusteella ajateltiin, että on järkevämpää viedä tilaisuus loppuun ja antaa puheiden pitäjien esittää asiansa. Tällä vältettiin avoin yhteenotto poliisin ja mielenosoittajien kanssa.

Lue myös: Poliiseja ei ole vielä rokotettu koronaa vastaa: "Työturvallisuuden näkökulmasta ongelmallista – tartunnan riski on"

Poliisia provosoitiin käymään käsiksi

Komisarion mukaan suurin osa mielenosoittajista käyttäytyi rauhallisesti, mutta mukana oli myös henkilöitä, jotka yrittivät yllyttää poliisia.

– Nähtävissä oli myös viranomaisvastaisuutta ja provosointia. Osa mielenosoittajista selkeästi toivoi, että poliisi olisi jollakin lailla räväkästi puuttunut asiaan, komisario Heinonen kertoo MTV Uutisille.

Minkälainen provokaatio oli kyseessä?

– Yksittäiset paikalla olleet henkilöt pyrkivät provosoimaan poliisia, että "käykää nyt päälle". Ei kuitenkaan mitään niin vakavaa, että ne olisivat aiheuttaneet toimintapakkoa.

Jatkaminen ei ollut "huonoin vaihtoehto"

Poliisin päätös antaa mielenosoituksen jatkua on herättänyt kritiikkiä. Heinosen mukaan rarkaisu ei ainakaan ollut huono.

– Olen nyt päivän verran itse miettinyt, tuliko asiat hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Olen sitä mieltä, että ei tuo nyt huonoin vaihtoehto ollut.

Poliisin voimankäyttöä on verrattu Elokapina-ryhmän mielenosoitukseen viime vuoden lokakuussa. Tuolloin poliisi hajotti Helsingin keskustassa ajotielle levittäytyneen ja bussiliikenteen tukkineen protestin voimakeinoin.

– Itse olen sitä mieltä, että molemmissa poliisi on toiminut vakiintuneen linjan mukaisesti. Elokapinan mielenosoitus tukki koko itään menevän julkisen bussiliikenteen ja poliisi ei kyennyt sitä muuten turvaamaan. Valtaväylälle siirtyminen aiheutti poliisille toimintapakon.

Lue myös: Poliisin toiminta mielenosoitusten hillitsemiseksi herättää keskustelua, mutta mitä mielenosoittaja saa tehdä? Näin laki sanoo mielenilmauksista

Elokapina-keskustelu huomioitu myös poliisissa

Heinonen korostaa myös, että Elokapina-protestin jälkeen julkisuudessa alkanut keskustelu virkavallan otteista on huomioitu myös poliisissa.

– Meidän on toiminnassamme syytä ottaa huomioon ne kannanotot, joita aiemman toiminnan osalta on annettu. Ja kenties miettiä voimankäyttökynnystä, ettei sitä ainakaan madalleta vaan ehkä käytetään voimaa entistä harkitummin, ennen kuin saadaan tapaukselle ratkaisu.

Lue myös: Erikoissyyttäjä: Elokapina-mielenosoituksen hajoittaneita poliiseja epäillään myös pahoinpitelystä – uhreja ilmoittautunut 15

Komisario nostaa esiin myös sen, keneen mielenosoitusten haitta kohdistui.

– Toinen aiheutti haittaa myös muille, etenkin julkisen liikenteen osalta, kun taas eilinen porukka lähtökohtaisesti aiheutti haittaa itselleen. Ja välillisesti mahdollisesti myös terveydenhuollon kapasiteetille, jos sieltä nyt tautiryppäitä tulee.

Tämän hetkisten tietojen mukaan poliisi teki eilen yhden kiinnioton. Kiinniotettu ei totellut poliisin antamia käskyjä poliisin eristämällä alueella.

Tuoreimmat aiheesta

Mielenosoitus