Brittitoimittaja Mark Lowen karkotettiin Turkista, kun hän oli raportoinut hallituksenvastaisista laajoista mielenosoituksista Istanbulissa.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n toimittaja Mark Lowen oli onnellinen päästyään Istanbuliin raportoimaan Turkin laajimmista hallituksenvastaisista mielenosoituksista yli vuosikymmeneen.
Entisenä Turkin-kirjeenvaihtajana hän oli seurannut läheltä myös edellisiä presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallintoa vastustavia suurmielenosoituksia vuonna 2013. Tällä kertaa tilanne oli vakavampi, ja mielenosoitukset näyttivät voivan todella uhata Erdoganin valtaa.
Protestit alkoivat Istanbulin suositun pormestarin, Erdoganin vaarallisimpana kilpailijana pidetyn Ekrem Imamoglun vangitsemisesta kolme viikkoa sitten ja ovat sittemmin saaneet jatkoa säännöllisesti.
– Imamoglun vangitseminen on sähköistänyt sitä osaa Turkista, joka kokee joutuneensa tukahdutetuksi Erdoganin itsevaltaisen hallinnon alaisuudessa, Lowen lausui televisiokameralle mielenosoittajien keskeltä Istanbulista.
Hotellista pidätyshuoneeseen
Lowen oli ehtinyt työskennellä Istanbulissa kolme päivää, kun aamulla 26. maaliskuuta hänet vietiin hotellistaan poliisiasemalle Istanbulissa. Seitsemän tuntia myöhemmin poliisi kuljetti hänet ulkomaalaisten pidätyskeskukseen Arnavutköyn kaupunginosassa ja lopulta Istanbulin lentokentän pidätyshuoneeseen, jossa karkotettavia ulkomaalaisia pidetään ennen lennättämistä kotimaahan.
– Minulle sanottiin, että olin uhka yleiselle järjestykselle. Kun pyysin selvennystä tähän, minulle sanottiin, että hallitus oli tehnyt päätöksen karkottamisesta ja että he eivät voineet sanoa enempää, Lowen kertasi tapahtumia STT:lle puhelimitse Lontoosta tällä viikolla.
Kaikkiaan Lowenia pidettiin poliisin hallussa melkein 18 tuntia. Ulkomaalaisten pidätyskeskuksessa ollessaan hän ei viiteen tuntiin saanut puhua kenellekään, ei edes asianajajalle. Lopulta hänet karkotettiin lennolla takaisin Lontooseen.
"Ei ongelmaa", poliisi sanoi
Poliisi on käyttänyt mielenosoituksissa kovia keinoja niiden tukahduttamiseksi. Lähemmäs parituhatta ihmistä on otettu kiinni. Joukossa on satoja nuoria, joista suuri osa on yliopisto-opiskelijoita.
– Juuri kun hallitusta syytetään sananvapauden ja median tukahduttamisesta, he päättivät läimäyttää BBC:tä tällä tavalla, Lowen sanoi.
– Tämä on omaan nilkkaan ampumista. Sanoin poliisille, että tiedättehän, että tästä tulee kansainvälisesti huomiota herättävä tapaus. He vastasivat, että "problem yok" – ei mitään ongelmaa, Lowen kertoi.
Useita toimittajia on otettu kiinni, poikkeuksellisesti myös ulkomaisia toimittajia, kuten Lowenin lisäksi kuvajournalisti Yasin Akgül. Hän työskentelee AFP:lle.
Mielenosoituksia raportoimaan matkustanut ruotsalaistoimittaja Joakim Medin pysäytettiin jo Istanbulin lentoasemalla. Hän on nyt vangittuna Turkissa terrorismisyytteiden nojalla.
Lue lisää: Ruotsalainen toimittaja pidätetty Turkissa
Kun Lowen oli ehtinyt olla jo 12 tuntia Lontoossa, Erdoganin kanslian mediavirasto julkaisi tiedotteen, jossa sanottiin, ettei Lowen ollut akkreditoitunut eli virallisesti rekisteröitynyt raportoimaan mielenosoituksista Turkissa.
Lowenin mielestä tiedote oli reaktio uutisille hänen kohtelustaan ja yritys oikeuttaa karkotus maasta, jossa hän oli aiemmin asunut viisi vuotta.
– Haluan vielä voida palata käymään Turkissa. Viimeisinä tunteina lentokentän pidätyshuoneessa astelin edestakaisin ja mietin, että haluaisin joskus tuoda tyttäreni Istanbuliin ja näyttää hänelle paikkoja ja sen, missä hänen isänsä ennen asui.
Vakava uhka Erdoganin vallalle
Mielenosoittajien äänen vaimentaminen kertoo Lowenin mielestä siitä, että Erdoganin hallinto pitää nykyisiä protesteja paljon uhkaavampina kuin Gezi-mielenosoituksia vuonna 2013. Gezi-protestit lähtivät liikkeelle yrityksestä suojella Istanbulin keskustassa sijaitsevaa puistoa ja laajenivat niistä hallituksenvastaisiksi mielenosoituksiksi.
– Vaikka Gezikin oli rauhanomainen, siellä oli mukana myös pieni mutta kovan linjan vastarintaliike. Tämänkertaiset mielenosoitukset ovat olleet täysin rauhanomaisia. En nähnyt mitään, mikä olisi oikeuttanut kyynelkaasun ja muiden tällaisten keinojen käyttämisen, Lowen sanoi.
Panoksia nostaa Erdoganille se, että nykyiset mielenosoitukset lähtivät liikkeelle poliittisesta tapahtumasta, Imamoglun vangitsemisesta. Mielenosoituksilla on poliittinen johto, eli Turkin pääoppositiopuolue CHP, sekä selvä päämäärä.
Viikonloppuna CHP:n puheenjohtaja Özgür Özel vaati puolueen kokouksessa, että Turkissa tulisi järjestää aikaistetut vaalit viimeistään marraskuussa.
Opposition mielestä Imamoglua vastaan nostetut syytteet korruptiosta ja terrorismin tukemisesta ovat tekaistuja, tarkoituksena raivata kilpailija tieltä ennen seuraavia presidentinvaaleja 2028 – ellei jopa vaientaa koko oppositio.
Erdogan ei nykyisen perustuslain mukaan saisi enää asettua ehdolle, mutta hän on ajanut perustuslain muuttamista, ilmeisenä tarkoituksenaan saada jatkaa vallassa niin pitkään kuin mahdollista.
Imamoglun on määrä astua oikeuden eteen perjantaina hänen aiemmin saamaansa syytteen vuoksi. Häntä syytetään muun muassa "viranomaisen halventamisesta" ja "uhkaamisesta", joista häntä uhkaa enimmillään yli seitsemän vuoden vankeustuomio.
Protesteja kukkarolla, padoilla ja pannuilla
Tämänkertaisissa mielenosoituksissa on myös paljon laajempi kirjo erilaisia turkkilaisia kuin Gezissä, Lowen huomasi. Protesteja on järjestetty myös Erdoganin AK-puolueen aiemmin vankoilla kannatusalueilla.
– Nämä mielenosoitukset myös tulevat aikana, jolloin Erdogan on ollut jo 22 vuotta vallassa ja Turkin talous on vaikeuksissa. Gezin aikaan talous oli paljon paremmassa kunnossa ja vakaampi kuin nyt, Lowen huomautti.
Oppositio on hyödyntänyt talouden heikkoa tilaa ja kutsunut kansalaisia erilaisiin taloudellisiin boikotteihin hallitusta lähellä olevia yrityksiä ja tuotemerkkejä vastaan.
Viime viikolla järjestettiin opiskelijoiden ehdotuksesta boikottipäivä, jolloin ei ostettu yhtään mitään mistään kaupasta. Näin sellaisetkin, jotka eivät uskaltautuneet kadulle, pystyivät osoittamaan mieltä kukkarollaan ja näyttämään olevansa olemassa.
Mieltä on osoitettu myös kodeista paukuttelemalla patoja ja pannuja ikkunoiden vieressä tai parvekkeilla. Myös erilaisia konsertteja on järjestetty mielenosoituksissa kiinni otettujen vapauttamiseksi.
Maailma reagoi vaimeasti – Trump ylisti
Lowenin mielestä maailmalla ei ole kovin voimallisesti reagoitu Turkin viimeaikaisiin tapahtumiin. Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump jopa ylisti tällä viikolla suhdettaan Erdoganiin ja kehui tätä. Myöskään kansainvälinen mediahuomio ei ole ollut aivan yhtä intensiivistä kuin Gezissä.
Ulkomailla ei ehkä ymmärretä, ettei Turkki ole vielä täysin itsevaltainen, vaan maassa on vielä jäljellä demokratian käytäntöjä, Lowen sanoo. Vaalit eivät ole tasapuoliset, sillä oppositio ei pysty mediasensuurin vuoksi kampanjoimaan yhtä tehokkaasti kuin Erdogan ja hänen AK-puolueensa, ja etenkin monia kurdipolitiikkoja on ollut jo vuosia vankilassa.
– Maassa silti on yhä oppositio, vaikka se onkin kovan painostuksen alla, Lowen huomautti.
Jos Erdogan häviää vaalit tai hän joutuu muuten väistymään, ei AK-puolueessa ole ketään jatkamaan hänen suurissa saappaissaan. Siksi tämä hetki voi olla Erdoganille ja Turkin tulevaisuudelle ratkaiseva, Lowen sanoi.
– Turkin tapahtumia on tärkeä seurata, koska sillä on Naton toiseksi suurin armeija, ja moninapaisessa maailmassa Turkki on yksi niistä navoista. Se on yksi harvoista, joka pystyy puhumaan sekä Ukrainan että Venäjän johdon kanssa. Turkki on ehkä tärkein kumppanimaa uudelle Syyrialle, ja Eurooppaan tulevat siirtolaiset ovat kulkeneet sen maaperän kautta, Lowen jatkoi.
– Piti Erdoganista tai ei, ja vaikka vihaisi häntä, on Erdogan onnistunut nostamaan maansa profiilia ja tekemään siitä yhden avainpelaajista maailmassa, Lowen sanoi.
– Siksi hänen tekoihinsa ei ole niin paljon kansainvälistä reaktiota, eivätkä maat sulje Erdogania ulos ihmisoikeuksien tai demokratian loukkausten vuoksi.