Poliisi on joutunut kovan ristipaineen alle viime aikojen seksuaalihäirintäkohussa.
– Se alkoi varmaankin siitä katupartiolausunnosta, jonka poliisiylijohtaja antoi tasan viikko sitten tiistaina, kuvailee MTV uutisten live-lähetyksessä vieraillut poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen.
Tuolloin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen vastasi muun muassa Helsingin Sanomien kysymykseen Soldiers of Odin -järjestön katupartioinnista, että ”yleinen näkymä on se, että kaikki vapaaehtoinen talkootyö on hyödyksi vaikeina aikoina", joskin hän lisäsi että kaiken toiminnan on tapahduttava lain puitteissa.
– Oli paljon toimijoita, jotka eivät pitäneet sitä lausuntoa riittävän tuomitsevana, ja siitä käynnistyi valtaisa keskustelu. Se loi pohjaa myös sille, mitä tapahtui uudenvuoden tiedottamiseen nähden. Ollaan kaiken kaikkiaan tällaisessa joukkojenhallintatilanteessa, jossa kiviä lentää oikealta ja vasemmalta. Luotonen kuvailee.
Myöhemmin myös Kolehmainen on täsmentänyt lausuntoaan.
"Monia Keski-Euroopan ongelmia vältetty"
Luotonen kuvailee myös, että Suomessa on kaikesta huolimatta vältetty monia vakavia ongelmia, joita Keski-Euroopassa on nähty. Tiedottamisessa on haluttu olla etupainotteisia.
Suomen poliisi on saanut kovaa kritiikkiä myös sanottuaan, että naisten joukkoahdistelussa olisi kysymys uudesta ilmiöstä.
– Haluan korostaa, että seksuaalirikokset julkisella paikalla ovat vanha ilmiö, mutta nyt siinä on uusia piirteitä. Pidän myös tärkeänä, että me olemme avoimia ja lähdemme matalalla kynnyksellä kertomaan asioista, joista ei vielä kaikkea tiedetä. Sekin on nähty mitä käy jos näin ei tehdä, Luotonen kuvailee.
Osa poliisin viesteistä on vaikuttanut keskenään eri suuntaisilta. Helsingin poliisi tiedotti että Kölnin joukkoahdistelun kaltaisiin tapahtumiin varauduttiin, mutta Kirkkonummen Aavarannan tapausta tutkiva KRP puolestaan tiedotti että ei ollut viitteitä tämän kaltaisista suunnitelmista.
Luotonen ei näe tässä asiallista ristiriitaa.
– Helsingin poliisilaitos vastaa Helsingin turvallisuudesta, tekee uhka-arviot ja varautuu myös tulevaan. Kun se tiedotti, se kertoi mitä tehtiin ennen vuodenvaihdetta ja mitä tiedettiin. Keskusrikospoliisilla puolestaan on ollut tutkinnassa Kirkkonummella yksi vastaanottokeskus jossa on ollut yhteen ryhmään liittyviä epäilyjä. KRP on sitten tiedottanut että kun tutkinta on edennyt, mitä siitä tiedetään. Tässä puhutaan ihan eri näkökulmista ja osin eri asiastakin.
Ensin syytettiin salailusta, sitten syyllistämisestä
Poliisi on tehnyt selvän suunnanmuutoksen tiedotusstrategiassaan viime syksyn jälkeen. Asioista on haluttu kertoa aikaisempaa nopeammin ja suoremmin. Tämä on tullut esiin Helsingin uudenvuoden ahdisteluepäilyjen kohdalla.
– Poliisihan on tottunut siihen että me arvioidaan mikä on laillista, mikä lainvastaista. Nyt oli selkeästi nähtävissä että jotain on tapahtunut, ja rehellisyyden nimissä on sanottava että ei täysin tiedetty mitä, ja juuri sen takia haluttiin kansalaisia osallistaa tähän, avattiin vähän miten me tämä nähdään, ja pyydetään niitä paikallaolijoita jotka ovat kenties jonkin tällaisen kohteeksi joutuneet tekemään itse rikosilmoituksen. Se on se ainoa tapa millä me saadaan tieto tästä tapahtuneesta. Ehkä sen tavan suhteen pitää taas katsoa vähän peiliin, mehän ei haluta mennä liikaa asioiden edelle eikä tuomita mitään ryhmiä. Tässä tilanteessa meillä on selvästi rikoksen selvittämisintressi.
Poliisi on myös aiempaa herkemmin kertonut, onko jonkin rikoksen epäilty turvapaikanhakija. Ratkaisu asian kertomisesta on tapauskohtainen ja vaikea.
– Tämähän on salassa pidettävä tieto ellei tiedetä ettei tiedon julkaiseminen vaaranna häntä tai hänen lähipiiriään. Tässä pitäisi olla kristallipallo josta tiedettäisiin etukäteen, onko se vaarallista.
Syksyllä olimme kritiikin kohteena kun salaillaan, nyt siitä että syyllistetään. Mutta nyt on otettu avoimempi strategia. Kansalaisten on oltava jyvällä siitä mitä milloinkin tapahtuu.
Mahdollisissa viestintäkömmähdyksissä syyllisten etsimiseen Luotonen ei halua mennä mukaan, olipa ristiriitaisten tulkintojen syynä sitten poliisi, media tai joku muu taho.
– Me katsomme omaan peiliimme, muut katsovat omaan peiliinsä.