Mäntyharjun rattijuoppo-onnettomuus on harvinainen ja järkyttävä, koska siinä kuoli täysin sivullisia ihmisiä, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.
Tavallisimmin rattijuopumusonnettomuuksissa kuolee rattijuoppo itse tai hänen kyydissään ollut henkilö.
– Ikävä kyllä tässä tapauksessa menehtyi kaksi vastaantulevassa autossa ollutta sivullista.
Kolehmainen kertoo, että Mäntyharjun tapauksessa poliisi oli saanut ilmoituksen rattijuoposta. Partio etsi henkilöä Mäntyharjun keskustassa. Kun poliisi lopulta löysi kyseisen ajoneuvon, lähti kuljettaja kaahaamaan pyörätietä pitkin kovalla nopeudella.
– Melko nopeasti poliisipartio kadotti näkyvistä rattijuopon, koska vauhti oli niin kova, Kolehmainen sanoo.
Olisiko kohtalokas kaahaus voitu estää?
Poliisin takaa-ajotilanteet herättävät julkisuudessa usein paljon keskustelua.
Kolehmainen korostaa, että poliisi ei ollut syypää siihen, että rattijuoppo lähti kaahaamaan kovalla vauhdilla ja että lopputulos oli näin murheellinen.
– Tässähän ei ollut se tilanne, että poliisi olisi ajattanut rattijuopon pakosalle. Siinä ei ollut siis kyse aktiivisesta takaa-ajosta, vaan henkilö itse teki sen päätöksen, muistuttaa Kolehmainen.
Poliisi tekee, joka kerta riskiarvion tilanteesta, kun tehdään päätöksiä takaa-ajosta tai siitä luopumisesta. Ratkaisu tehdään joka kerta yksilöllisten tilannetietojen perusteella.
– Jos takaa-ajo olisi esimerkiksi täällä Porin keskustassa, niin on paljon suurempi todennäköisyys, että takaa-ajosta luovutaan, kuin sellaisessa tilanteessa, jossa rattijuoppo lähtee kaahaamaan tyhjälle tielle. Ratkaisu tehdään sillä perusteella, että ovatko sivulliset vaarassa, sanoo SuomiAreena-tapahtumassa vieraillut Kolehmainen.
Kolehmainen sanoo, että tutkinnassa tullaan saamaan selville syyt Mäntyharjun rattijuopumuskuljettajan käyttäymiseen.
Poliisilla on vuosittain 250 pitkäkestoista takaa-ajotilannetta ja sen lisäksi lukuisia pienempiä. Poliisin ratsiassa pakoon lähtevät ovat usein rattijuoppoja, etsintäkuulutettuja tai huumeidenkäyttäjiä.
– Rattijuoposta ilmoitus tehdään 112 hätänumeroon. Tavallisimmin meille tulee ilmoitus epätavallisesta ajokäyttäytymisestä. Saamme jonkin verran ilmoituksia myös siitä, että ravintolassa alkoholia nauttinut henkilö lähtee auton rattiin, Kolehmainen sanoo.
Hän muistuttaa, että jokaisen tulisi tehdä kaikkensa estääkseen rattijuopon toimet.
– Rattijuopumus on kielletty laissa, koska kyky havainnointiin on heikentynyt alkoholin vaikutuksen alaisena. Peruste on kiistaton, miksi kännissä ei saa ajaa.
Kolehmaisen mukaan poliisille tulee paljon ilmoituksia rattijuopoista.
– Kiitän kansalaisia siitä, että näitä ilmoituksia tehdään.
Rattijuopumus ongelmien jäävuoren huippu
Tavallisin tilanne on se, että nuori rattijuoppo ajaa liian kovaa, menettää autonsa hallinnan ja suistuu tieltä.
Rattijuopumukset ovat vähentyneet, mutta 17 000 tapauksesta peräti 7000 kiinnijäänyttä on huumeiden tai huumeiden ja lääkkeiden vaikutuksen alaisena.
– Huumeista ratissa kiinnijääneet ovat 18–30-vuotiaita nuoria, mutta huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttäjiä on sen sijaan kaikissa ikäluokissa. Tämä on valitettavaa ja huolestuttavaa. Nämä kuljettajat ovat todella ennalta-arvaamattomia ja heidän määränsä on kasvussa.
Poliisilla on vähemmän resursseja ratsioihin.
Kolehmainen sanoo, että tutkinnassa tullaan saamaan selville Mäntyharjun rattijuopumuskuljettajan taustat ja se, olisiko onnettomuus ollut estettävissä ennaltaehkäisevillä toimilla.
– Jos joudutaan tilanteeseen, että poliisi pysäyttää rattijuopon, niin silloin aiemmin on tapahtunut jotain, joka on johtanut tähän. Rattijuopumus on vain jäävuoren huippu. Taustalla onkin pitkä ongelmien ketju, joka kulminoituu rattijuopumuksesta kiinnijäämiseen ja tähän poliisi laittaa vain laastarin.
Kolehmainen palaa vielä pohtimaan sitä, että Mäntyharjun tapauksessa poliisilla ei ollut edes tilaisuutta ratkoa sitä, että jatkaako partio takaa-ajoa vai ei, sillä rattijuoppo oli jo siinä vaiheessa kadonnut poliisin näköpiiristä.
– Tästä huolimatta tällaiset murheelliset tapaukset jäävät kummittelemaan poliisin mieleen. Suomessa on vuosittain 38 kuolonkolaria, joissa kuskina mukana on ollut rattijuoppo ja rattijuoppo on vuosittain osallisena 550 onnettomuudessa. Meidän tulisi muistaa, että vaikka tilanne olisi mikä, niin rattiin ei lähdettäisi, päättää Kolehmainen.