Oppositiopuolue Perussuomalaiset julkaisi maanantaina "suomalaisuusohjelmansa". Noin kymmensivuisen asiakirjan useista ehdotuksista suurimman huomion sai ruotsin kielen opiskelun pakollisuuden poistaminen kouluista.
Ruotsin opiskelu alkaa useimmilla ei-ruotsinkielisillä peruskoulun kuudennella luokalla niin sanottuna B1-kielenä.
Suomalaisuusohjelman syytekirjelmä ruotsin opetukselle on pitkä:
"Vuosikymmeniä vallinnut kaksikielisyyden ihanne ja epäreilu ruotsin pakollisuus häiritsee suomenkielisten kielellistä samastumista ja minäkuvaa, vähättelee suomen merkitystä yhteiskunnan yhteisenä kielenä, aiheuttaa koulun kielipainotteisen raskauden ja huonoja oppimistuloksia, kahlitsee kielivalintoja, yksipuolistaa kieliosaamista, sotkee käsitystä englannin kielen yleissivistyksellisestä tehtävästä, haittaa etenemistä työuralla, synnyttää ristiriitaisia odotuksia, syyllistää suomenkielisiä ja huonontaa kieli-ilmapiiriä." (Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelma 2022, s.7)
Timo Soinin toimiessa Perussuomalaisten puheenjohtajana niin sanottu pakkoruotsi sai ajoittain paljonkin huomiota. Viime vuosina keskustelua Perussuomalaisissakin ovat hallinneet muut asiat.
Pöllöraati arvelee, että nyt Perussuomalaiset pyrkii jälleen erottautumaan poliittisessa keskustelussa, jota ovat viime aikoina hallinneet kansainvälispoliittiset kriisit ja niiden seuraukset.
– Perussuomalaiset onnistuivat jälleen tällaisella identiteettipoliittisella avauksella tulemaan keskustelunaiheeksi, mutta tuskin he tällä teemalla vaaleihin lähtevät. Kyllä he ovat tekemässä lompakkovaaleja. Tämä [Suomalaisuusohjelma] on tapa saada keskusteluun taas vähän ilmaherruutta, sanoo Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.
– Maailmassa kun on nyt pikkuisen muitakin kriisejä, niin tämä on hölmöin keskustelunaihe, sanoo politiikan toimittaja Jari Korkki.
– Luin suomalaisuusohjelman sain siitä hiukan asfalttihottumaa sieluuni. Perään tuli vähän lempeää ja lämmintä hörähtelyä, että onhan tämä nyt vähän lapsellinen avaus, Meriläinen sanoo.