Kommentti: Perussuomalaisten paremmat kysymykset pakkoruotsista peittyivät minäkuvan alle – vahingossa tai tahallaan

Vain Perussuomalaiset itse tietävät, miksi he ottivat merkillisen minäkuva-kysymyksen esille suomalaisuusohjelmassaan.

Ehkä siksi, että sen tiedettiin saavan aikaan pöyristymistä sosiaalisessa mediassa ja siten takaavan ohjelmalle kohujulkisuutta. Esimerkiksi RKP odotetusti harmistui ja tarttui nopeasti Perussuomalaisten heittoon. Suomalaisuusohjelman epäiltiin tavoittelevan yksikielisyyttä, mikä on yksi niistä harvoista asioista, joka saa RKP:n raivostumaan.

Kun somekohua ja -pöyristymistä on riittävästi, otsikkoja tulee viiveellä myös perinteiseen mediaan. Tämä ei ole aina kunniaksi tiedotusvälineille.

On myös mahdollista, että ruotsin "häiritsemä minäkuva" on Perussuomalaisten mielestä aidosti epäkohta, josta on pidettävä meteliä.

Ohjelmassaan Perussuomalaiset sanoo, että pakkoruotsi muun muassa syyllistää suomenkielisiä ja vähättelee suomen merkitystä. Käytännön esimerkkejä näistä väitetyistä ilmiöistä tarjotaan kuitenkin heikosti. Kuka Suomessa vähättelee suomen merkitystä?

Sen sijaan ohjelman loppupuolella on terävämpiä huomioita siitä, miksi koulutuspolitiikassa on ainakin keskusteltava kielikysymyksistä.

Kielitaito kapenee

Perussuomalaiset nostaa hieman yllättäen kansainvälisyyden yhdeksi pakkoruotsin poiston perusteeksi.

– Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, mikä haittaa suomalaisten taloudellisia ja kulttuuriyhteyksiä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi saksaa opiskeli vielä vuonna 2003 lukiolaisista 30,6 prosenttia, mutta vuonna 2013 enää 12,7 prosenttia, ohjelmassa harmitellaan.

Voisiko pakkoruotsin poisto lisätä saksan ja ranskan opiskelua?

Pojat eivät lue

Toinen havainto koskee poikien heikentynyttä lukutaitoa.

– Yhä useammalla peruskoulun päättävällä, etenkin pojalla, on puutteita lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa. Rinnakkainen kahden tai jopa kolmen itselle vieraan kielen opiskelu vie huomiota äidinkielen oppimisesta, Perussuomalaisten ohjelma toteaa.

Pakkoruotsia perustellaan usein yleissivistyksellä, pohjoismaisella yhteistyöllä ja sillä, että kielten osaaminen on aina hyödyllistä. Näin varmasti on, mutta olisiko vapaaehtoinen ruotsi parannus monelle nuorelle vai ainoastaan muutamille? Keskustelua pitäisi käydä paljon minäkuvaa laajemmin.

Kieliarmoa maahanmuuttajille

Ja entäs ne maahanmuuttajat Perussuomalaisten ohjelmassa? Maahanmuuttoa toki vastustetaan ilmiönä jo ohjelman alkusivuilla, mutta jo maassa oleville maahanmuuttajille Perussuomalaiset haluaa osoittaa kielipoliittista armoa.

– On väärin maahanmuuttajia kohtaan vaatia heiltä sekä ruotsin että suomen osaamista, suomalaisuusohjelma linjaa.

Ja Perussuomalaiset pyrkii muistamaan myös ruotsinkieliset, vaikka puolue olisi valmis huomattavasti heikentämään ruotsin osaamista yhteiskunnassa.

– Palveluja ruotsinkielisille tulisi kehittää huolehtien siitä, että ruotsin osaajia on palvelutehtävissä ja asiakasrajapinnassa riittävästi, suomalaisuusohjelmassa vaaditaan.