Lapsen hyväksikäyttöä esittävä materiaali voi voimistaa halua tehdä lapseen kohdistuva seksuaalirikos, eikä tekoälyllä tehty materiaali ole tästä poikkeus, oikeuspsykologi sanoo.
Alkuviikosta uutisoitiin, että jämsäläinen kunta- ja aluevaaliehdokas kannatti ei-todellisuuspohjaisen, lapsia seksuaalisesti esittävän kuva- ja videomateriaalin sallimista. Joskus lapsipornoksikin kutsutulla materiaalilla tarkoitetaan aineistoa, jossa näytetään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Ammattilaiset välttelevät termiä, ja toivoisivat julkisuudessa puhuttavan mieluummin lasten hyväksikäyttömateriaalista.
Vaaliehdokas Oula Lintula argumentoi sivuillaan julkaistussa lausumassaan, että jos kuva-aineiston teossa ei ole vahingoitettu ketään, ei tällaista uhritonta rikosta olisi syytä kieltää.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen kuvaaminen vahingoittaa lasta, mutta esimerkiksi animoimalla tehty video kuvitellusta hyväksikäyttötilanteesta ei sisältäisi varsinaista uhria. Tekoälyn kehityksen myötä vastaavaa voisi sanoa tekoälyllä luoduista, mahdollisesti hyvin aidon näköisistä kuvista tai videoista.
Lue myös: Perussuomalainen kertoo, miksi sallisi tietynlaisen lapsipornon – puolueen järjestöiltä täystyrmäys
Osa ei-todellisuuspohjaisesta hyväksikäyttösisällöstä laillista Suomessa
Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen tai sen hallussapito on Suomessa laitonta. Rikoslain perusteella laittomia ovat kuvat tai kuvatallenteet, joissa seksuaalisesti ja todellisuuspohjaisesti tai todenmukaisesti esitetään lasta.
Todellisuuspohjaisuudella tarkoitetaan sitä, että kuva tai tallenne on aidosta tilanteesta. Tällainen on esimerkiksi hyväksikäytöstä otettu kuva.
– Myös esimerkiksi piirustus todellisesta lapsen hyväksikäyttötilanteesta taikka olemassa olevasta lasta seksuaalisesti esittävästä kuvasta, poliisin ohjeistamiseksi kirjatussa tekstissä kuvaillaan.
Todenmukaisuudella tarkoitetaan taas sitä, että kuva tai video näyttää erehdyttävästi valokuvaamalla tai vastaavalla tavalla tehdyltä.
– Esimerkiksi taidokkaasti (esim. ei kykene silmämääräisesti erottamaan) tietokoneella muokattu tai luotu kuva tai video, jossa seksuaalisesti esitetään lasta, vaikka tällaista tapahtumaa ei tosielämässä olisi tapahtunut. Vastaavat tekoälyn luomat kuvat ja videot joko oikeista tai kuvitelluista lapsista, poliisia ohjaavassa kirjeessä muotoillaan.
Tämä tarkoittaa, että osa Lintulan kuvailemista kuvista tai videoista on tälläkin hetkellä Suomessa laillisia. Esimerkiksi selvästi animaatioksi tunnistettava, kuviteltua lapsen hyväksikäyttöä esittävä video voisi tämän määritelmän perusteella olla laillinen.
Lue myös: Työ, jota harva kestää: Nina käy läpi lapsen hyväksikäyttöä esittäviä videoita ja kuvia
Kuvien ja videoiden katselu voi yllyttää lapseen kohdistuvaan rikokseen
Kohun silmässä oleva Lintula epäili, että aidoista tilanteista tehty lasten hyväksikäyttömateriaali ja siten myös sen tuottamisessa tapahtuva lasten hyväksikäyttö vähenisi, jos ei-todellista seksuaalista kuvamateriaalia olisi laillisesti saatavilla.
Tutkija kuitenkin kertoo, että lasten hyväksikäyttöä esittävän materiaalin kulutus on yhteydessä myös yrityksiin olla yhteydessä lapsiin aidossa elämässä. Oikeuspsykologi, psykologian tohtori Hanna Lahtinen kertoo, että vaikuttaa olevan niin, että hyväksikäyttömateriaali ei suinkaan ohjaa pidättäytymään lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.
– Se näyttää olevan päinvastoin, ainakin todellisen materiaalin osalta, Lahtinen kertoo.
Hän on mukana tutkimusprojektissa, jossa internetin pimeässä verkossa lapsimateriaalia etsivät henkilöt vastaavat kyselyyn omasta käytöksestään ja motivaatioistaan. Jo yli 18 000 henkilöä eri puolilta maailmaa on vastannut kyselyyn.
On selvinnyt, että lapsia esittävää seksuaalista materiaalia etsii hyvin monipuolinen joukko ihmisiä: Osa on etsimässä yhä raaempaa hyväksikäyttömateriaalia, osa taas ymmärtää käytöksensä olevan ongelma ja etsii apua. Moni kertoo ottaneensa yhteyttä lapsiin, joko fyysisesti tai verkon kautta.
Lue myös: Suomessa on jopa yli 40 000 pedofiilia – Sexpon hanke pyrkii auttamaan: "Vastaanotolle on tunkua – ei tarvitse kertoa nimeä"
Kuvat eivät "varaventtiili" muista seksuaalirikoksista
Lahtinen kertoo, että aiempi tutkimus viittaa selvästi siihen, että lasten hyväksikäyttöä esittävän materiaalin katsomisen jälkeen iso osuus katsojista on ottanut yhteyttä lapsiin. Erään tutkimuksen vastaajista yli puolet sanoi pelkäävänsä, että tekee jotain materiaalin katsomisen jälkeen.
– Meidän omassa tutkimuksessamme sama tuli esille. Kaikissa ryhmissä osa oli ottanut yhteyttä suoraan lapseen materiaalin katselun jälkeen.
On siis luultavaa, että lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän materiaalin katsominen ei suinkaan vie huomiota lapsista, vaan joillakin pikemminkin laskee kynnystä tehdä myös itse lapsiin kohdistuva rikos.
– Se materiaali lisää riskiä osalla tästä porukasta, Lahtinen toteaa.
– Se riski on niin suuri, ettei sitä voida ottaa. Ei lasten kustannuksella voida lähteä kokeilemaan, hän jyrähtää.
Juttu jatkuu videon jälkeen
2:07
Lue myös: Rahavirrat paljastivat Suomesta kuusi epäiltyä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista – maailmanlaajuinen operaatio
Suomalaisia kärähti kansainvälisessä vyyhdissä, jossa kuvat teki tekoäly
Kysymys ei ole vain spekulatiivinen, sillä jo olemassa oleva tekoälymateriaali-ilmiö koskettaa myös Suomea. MTV Uutiset kertoi tällä viikolla, että myös suomalaisia on otettu kiinni kansainvälisessä operaatiossa, jossa pysäytettiin täysin tekoälyllä luotujen lasten hyväksikäyttökuvien levitys.
Huoli ei ole ollut uusi, sillä jo vuonna 2017, kauan ennen tekoälyn viimeisintä nousukautta, KRP:ssä oltiin huolissaan aidonnäköisistä hyväksikäyttöanimaatioista.
Oikeuspsykologi Lahtinen toteaa, että tekoälyllä tehtävä aineisto on niin aidon näköistä, ettei sitä välttämättä edes tunnistaisi tekoälyn tekemäksi.
Hän muistuttaa, että vaikka tekoälyaineistoa olisi, on valtaosa verkossa kiertävästä materiaalista tallenteita siitä, että oikeille lapsille tehdään oikeaa seksuaaliväkivaltaa.
– Näissä julkisissa keskusteluissa se hämärtyy. Sitä on ihan suomalaistakin lapsista pitkin poikin verkkoa.
Materiaalin määrä verkossa on valtava ja osa siitä esittää erittäin raakaa seksuaalista väkivaltaa. Jotain materiaalin kuluttajien huomattavasta määrästä kertoo se tosiasia, että kansainväliseen tutkimuskyselyyn on vastannut tosiaan 18 000 materiaalia pimeästä verkosta etsinyttä henkilöä.
– Se on vain murto-osa siitä porukasta, joka materiaalia hakee, Lahtinen muistuttaa.
Lue lisää: Aarno Malin kahlasi lastenkidutuspornoa lähes kahden vuoden ajan kirjoittaessaan kammottavista pedofiiliyhteisöistä – kunnes yhtäkkiä tajusi tarvitsevansa kipeästi ammattiapua: "Sairaanhoitajatkin järkyttyivät, istuimme vain hiljaa"
Lapsista kiinnostuneita auttava: Kuvien katselua ei voi sanoa turvalliseksi
Myös lapsista seksuaalisesti kiinnostuneita auttavassa palvelussa on huomattu, että joillekin lapsia esittävän materiaalin katsominen voi olla haitallista.
Seksuaaliterapeutti Anna Kolster työskentelee Serie-osaamiskeskuksessa, joka tarjoaa tukea henkilöille, joiden seksuaalinen tai romanttinen kiinnostus kohdistuu lapsiin. Moni puhuisi pedofiileistä, mutta Serie käyttää käsitettä lapsikohteiset. Keskuksen tarkoitus on ennaltaehkäistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Kolster kertoo, että joillekin laillisten lapsia esittävien kuvien ja piirrettyjen katselu, fantasiointi tai niiden kirjoittaminen voi toimia läpi elämän tapana elää oman seksuaalisuuden kanssa niin, ettei syyllisty rikoksiin. Toisilla tällainen toiminta kuitenkin vain lisää lapsiin liittyviä ajatuksia ja johtaa yhä huonompaan vointiin.
– On todella iso riski vastata, että on turvallista katsoa, hän vastaa kysymykseen lapsia esittävistä kuvista.
– Mikä toiselle voi olla mahdollisuus toteuttaa seksuaalisuutta turvallisesti, voi toiselle olla riski siihen, että löytää itsensä lähempänä riskitilanteita arjessa, Kolster toteaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:25
Lue myös: Hälyttävän moni lapsipornon käyttäjä on ajautunut materiaalin pariin jo alle 13-vuotiaana – ei pysty lopettamaan, vaikka haluaisi
Moni etsii keinoa toteuttaa seksuaalisuutta vahingoittamatta toisia
Kolster kertoo, että terapiaprosessissa asiakkaat pyrkivät oppimaan itseään ja omaa seksuaalisuuttaan sekä sen turvallista toteuttamista. Valtaosalla seksuaalinen kiinnostus ei kohdistu pelkästään lapsiin. Kolster kertoo, että huomiota voi siirtää myös muualle, kun saa avoimesti jutella jonkun kanssa, joka ei tuomitse, ja tulee nähdyksi kokonaisena ihmisenä.
Kolsterin mukaan se, mikä kullekin soveltuu ja millaiset rajat omalle toiminnalle on tehtävä, riippuvat monista tekijöistä. Esimerkiksi oma impulssikontrolli, kognitiiviset kyvyt ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, millaiseen toimintaan erilaiset ärsykkeet kannustavat.
Jos henkilö esimerkiksi sallii itselleen fantasioinnin tai laillisten kuvien katselun, tulisi hänen Kohlerin tarkkailla, miten se vaikuttaa hänen arkeensa: Alkaako hän käyttäytyä eri tavoin, esimerkiksi katsomaan lapsia ulkona eri tavalla.
– Osa asiakkaista toteaa, ettei voi sallia itselleen tällaista ja osalle taas tämä toimii hyvin.
Lue myös: Lapsista seksuaalisesti kiinnostunut "Juhani": "Haluaisin, että asiasta voisi puhua ilman tuomiota" – harva lapsista seksuaalisesti kiinnostunut toteuttaa rikoksen
Apua halujen hallintaan on saatavilla
Serie-osaamiskeskuksen Anna Kolster korostaa, että apua on saatavilla. Se, että ihmisellä on jokin mieltymys, ei tarkoita, että ikinä elämässään tekisi jonkin rikoksen tai rajanylityksen.
– On tärkeä erottaa, että mieltymys ja seksuaalinen tai romanttinen kiinnostus tai suuntautuminen ei ole rikos. Sitä ei voi valita eikä siihen voi vaikuttaa. Siinä ei ole mitään väärää, mutta toiminnastaan on vastuussa. Siihen voi vaikuttaa, mitä tekee. Ihminen on vastuussa omasta toiminnastaan, hän sanoo.
Jos olet seksuaalisesti tai romanttisesti kiinnostunut lapsista, tai tällaisen henkilön läheinen, voit saada apua esimerkiksi Serie-osaamiskeskuksesta tai Mielenterveystalon omahoito-ohjelmasta.
Lue myös:
Tullin huoli lasta esittävistä seksinukeista osoittautui turhaksi
Suomessa on kymmeniätuhansia pedofiileja – Jukalle kerrotaan salatuista, vuosia hävetyistä haluista
4:29
Juttua korjattu 28.3.2025 kello 10.27: Korjattu Hanna Lahtisen virheellinen titteli.