Viranomaisten kynnys puuttua toimittajiin kohdistuviin vihakampanjoihin on korkea, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
– Jos suoraan sanotaan, niin minusta olisi parempi, että tällaiset rikokset olisivat yleisen syytteen alaisia rikoksia ja sillä selvä. Tällaisessa on kysymys vainoamistyyppisestä toiminnasta, ja olisi perusteltua, että tämäntyyppinen teko olisi virallisen syytteen alainen rikos.
Vainoaminen tuli rangaistavaksi ja yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi vuoden 2014 alusta. Tunnusmerkistö täyttyy vain, jos sama henkilö toistuvasti esimerkiksi uhkaa, seuraa, tarkkailee tai ottaa yhteyttä siten, että se voi aiheuttaa pelkoa tai ahdistusta uhrissa.
"Lainsäädäntö ajateltu toisenlaiseen aikaan"
Sen sijaan kunnianloukkausrikokset ja sanallinen laiton uhkaus ovat asianomistajarikoksia, mikä tarkoittaa sitä, että poliisi ei voi tutkia, eikä syyttäjä voi tavallisesti syyttää rikoksista ilman uhrin rangaistusvaatimusta.
Tolvasen mukaan peruste sille, että jokin rikos on yleisen syytteen alainen, on että niihin liittyy yhteiskunnan julkinen intressi.
– Onhan meillä varkauskin yleisen syytteen alainen rikos, vaikka se loukkaa vain yksityisen etua.
– Lainsäädäntö on ajateltu toisenlaiseen aikaan ja sitä on nyt valtakunnansyyttäjä tulkinnut niin, että laissa määritellyn poikkeuskriteerin täyttymisen kynnys on korkea. Nyt tilanne on se, että vihapostit pitäisi käydä itse läpi ja vaatia jokaiselle rangaistusta erikseen, Tolvanen sanoo.