Sarjakuristajan syytteet menivät nurin yksinkertaisesti siksi, ettei ollut riittävää näyttöä siitä, että sarjakuristaja olisi käynyt tytön ovella, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Tuomioon perehtynyt Matti Tolvanen ei yllättynyt syytteiden kaatumisesta.
– Kun kerran katsottiin, että ilman varteenotettavaa epäilyä ei voida todeta, että hän on asunnolla käynyt, niin jutulta putosi pohja aika pitkälti pois, Tolvanen sanoo STT:lle.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi perjantaina syytteet, joiden mukaan sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä olisi valmistellut 17-vuotiaan tytön kuristamista. Syyttäjän mukaan Penttilä oli laatinut kuristamisesta yksityiskohtaisen suunnitelman.
Tolvanen sanoo, että laissa tarkoitettu yksityiskohtainen suunnitelma pitää olla täsmentynyt ja konkreettinen.
– Ajasta, paikasta, kohteesta ja tekotavasta, ainakin jostain näistä täytyy olla näyttöä. Pitää näyttää, että ihminen on päättänyt tehdä rikoksen ja ryhtynyt toimiin, jotka osoittavat vakaata aikomusta toteuttaa se, Tolvanen lisää.
– Yleinen valmius väkivallan käyttöön ei riitä osoittamaan, että ihminen olisi tehnyt yksityiskohtaisen suunnitelman. Pelkät ajatukset eivät vielä rangaistavaksi tee.
Oikeus voi Tolvasen mukaan ottaa huomioon syytetyn aiemman rikostaustan, kun se arvioi syytettä törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Hän kuitenkin lisää, että vaikka syytteen mukainen rikos olisi samantyyppinen kuin aiempi rikostausta, se ei kuitenkaan todista syyllisyydestä.
– Yksistään se ei tietenkään riitä syyllisyyden arvioinnissa. Jos muuta näyttöä on paljon, se saattaa kertoa jotakin motiivista kokonaisarviointia tehtäessä.