Suomen kannalta vesivoiman lisärakentamista tärkeämpiä olisivat pumppuvoimalahankkeet. Näin sanoo energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan–Lahden teknillisestä LUT-yliopistosta. Pumppuvoimala tasoittaisi sähkön hintapiikkejä.
3:42
KATSO VIDEO: Omakotiasuja Riikka joutui koviin säästökeinoihin välttääkseen satojen eurojen sähkölaskun!
Energiayhtiö Kemijoki Oy kertoi perjantaina, että se luopuu Sierilän pitkään jatkuneesta vesivoimalaitoshankkeesta Rovaniemellä.
Vakkilaisen mukaan Suomessa on joitain potentiaalisia vesivoiman rakentamiskohteita, mutta niissä on arvioitu, että ympäristöarvot ovat isompia kuin vesivoiman arvo.
Lue myös: Hyvinkääläisen Paulan kotona on kymmenen astetta
Sierilä oli tästä poikkeus siinä mielessä, että oikeuden mielestä siinä ei ollut luontoarvoja niin paljoa, etteikö vesivoimaa olisi voinut rakentaa, sanoo Vakkilainen.
– Nimenomaan ehkä sen takia, koska kysymys oli jo rakennetun jokiuoman lisärakentamisesta, että vielä valjastamaton pätkä olisi valjastettu.
Sähköjärjestelmä tarvitsee säätövoimaa
Vakkilaisen mukaan pumppuvoimalasta olisi apua sähkön hintapiikkeihin.
Pumppuvoimalan avulla sähköenergiaa voidaan varastoida. Vettä pumpataan ylös, kun sähkö on halpaa, ja kun sähkö on kallista, vesivoimalla tuotetaan sähköä.
– Suomen kannalta ja kuluttajan kannalta tämmöinen pumppuvoimala on hyvä, koska se tasoittaa sähkön hintoja.
Lue myös: Näin suomalaiset ovat säästäneet sähköä – mukana myös annos romantiikkaa
Hän arvioi, että yhdellä pumppuvoimalalla olisi voinut olla suuri vaikutus sähkön hintoihin perjantaina.
– Meillä oli tarjouksissa semmoinen tilanne, että muutama sata megawattia tarjottavaa kapasiteettia olisi pudottanut paljon sähkön hintaa.
Säätövoimasta hyötyisivät myös tuuli- ja aurinkovoiman tuottajat, koska halvan sähkön aikana pumppuvoimala ostaisi niiden sähköä.
Vakkilaisen mukaan säätövoima on todella tärkeää sähköjärjestelmälle, jota Suomeen ollaan rakentamassa. Muita vaihtoehtoja voisivat olla akkuvarastot tai moottorivoimalaitokset.
Pyhäsalmen hanke kuopattiin
Suomessa ei ole yhtään pumppuvoimalaa. Kemijoki Oy:lla on käynnissä pumppuvoimalaitoksen alustava esisuunnittelu Kemijärven Ailangantunturilla.
Yhtiö selvittää myös muiden pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksia Kemijoen vesistöalueella.
EVP Energia taas kertoi syksyllä, että on päättänyt luopua Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellusta pumppuvoimalaitoshankkeesta.
Lue myös: Päivän sähkön hintalappu 350 – näin radikaaleihin ratkaisuihin lahtelainen Riikka ryhtyi
Perusteluiksi mainittiin investointi- ja rahoituskustannusten hurja nousu.
– Meillä on näitä ollut aikojen kuluessa enemmänkin, mutta niissäkin on ollut sitä, että pumppuvoimalahankkeet on tahtoneet kaatua yläaltaan luontoarvoihin, että on luvituksessa tullut takapakkia, sanoo Vakkilainen.
Pyhäsalmen tavoin Sierilän vesivoimahankkeen kuoppaamisessa yhtenä tekijänä mainittiin rakennus- ja rahoituskustannusten huomattava nousu.
– Kun sanottiin että se tulee aika kalliiksi, niin sehän olisi tullut kalliiksi se lisärakentaminen.
Vakkilainen näkee, että Sierilän rakentaminen olisi vaatinut valtion avustuksen. Näin on myös pumppuvoimaloiden kohdalla.
Lue myös: Virossa löydettiin syy sähkön ennätyshinnalle: suomalaisten saunominen
Haaste on se, että kaupallinen toimija ei pysty ennustamaan, paljonko voimala voisi tuottaa rahaa esimerkiksi 10 vuoden päästä.
– Kaupallisesti ei ole kauhean kannattavaa tehdä huippuvoimaa, koska siinä on iso riski ja tavallaan ei ole pakko.
Vakkilainen näkee, että säätövoiman rakentaminen on poliittinen kysymys samaan tapaan kuin sähköverkon säävarmuus.
Samaan tapaan kuin sähköverkolta vaaditaan säävarmuutta, niin poliitikot voisivat sanoa, että huippuvoimaa täytyy rakentaa.
Hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus edistää pumppuvoimahankkeiden toteutumista muun muassa sisällyttämällä ne luvituksen etusijaisuusmenettelyyn.
Voimaloita uusittaessa lisätehoa
Nykyisten vesivoimaloiden vuositehoa pystytään nostamaan 5–10 prosenttia, kun koneikkojen mekaaninen käyttöikä lähenee loppuaan ja niitä uusitaan.
Vakkilaisen mukaan vesivoiman turbiinipyöriin saadaan nykyään vähän parempi hyötysuhde kuin 1950- ja 1970-luvuilla, kun vesivoimalat on suurimmaksi osaksi rakennettu.
– Meillähän on näitä ollut menossa, esimerkiksi Imatralla nyt on ollut tekeillä tällainen vesivoiman matalatehon korotus.
Lue myös: SDP:stä rajua ryöpytystä hallitukselle pörssisähköstä – näin perussuomalaisista vastataan
Vakkilainen arvioi, että koneikkoja varmaan uusittaisiin nopeammalla tahdilla, jos siihen tarjottaisiin porkkanoita.
– Se on nyt tietysti sitten hyvä kysymys, että onko se nyt sitten kaikkein tärkein tai huutavin puute.