Suomessa on viime viikkoina paljastunut kaksi lapsisurmaa. Vantaalla äidin epäillään murhanneen kaksivuotiaan lapsensa ja Oripäässä Varsinais-Suomessa isä vangittiin aiemmin tällä viikolla epäiltynä nelikuukautisen lapsensa taposta.
Tapaukset ovat saaneet paljon mediahuomiota, ja julkisuudessa on pohdittu myös sitä, lisäävätkö korona-ajan aiheuttamat ongelmat väkivaltaa perheissä.
Psykiatrisen vankimielisairaalan vastaava ylilääkäri ja Turun yliopiston dosentti Hannu Lauerma on huolissaan ihmisten ja perheiden henkisestä hyvinvoinnista korona-aikana ja sen jälkeen.
– Korona-aika luultavasti tuo esiin sekä ihmisten hyviä että huonoja puolia: osa ihmisistä reagoi niin, että yhdessä vietettävä aika nousee enemmän tapetille ja toisista pidetään huolta. Sitten ovat ne ihmiset, joilla on valmiiksi elämässään isoja ongelmia ja jotka näissä oloissa tympääntyvät, tuskastuvat ja kriisiytyvät entisestään. Olen huolissani siitä, että nyt jää hoitamatta paljon sellaista, joka ajoissa hoidettuna hoituisi helpommin ja joka hoitamatta pahenee ja kroonistuu, Lauerma sanoo.
Lue myös: MTV:n tiedot: Vauvansa surmasta epäilty isä oli muuttanut Oripäähän hiljattain – asui sitä ennen naisen kanssa toisella paikkakunnalla
Tilanne parantunut paljon viime vuosikymmeninä
Lauerma haluaa korostaa, että lapsisurmat ovat Suomessa nykyään erittäin harvinaisia aiempiin aikoihin verrattuna.
– Jos tilannetta tarkastellaan vaikka 1950-luvulta lähtien ja mukaan otetaan myös perhesurmat, joissa tekijä ottaa hengiltä koko perheen, alle 14-vuotiaan lapsen todennäköisyys tulla tapetuksi on nykyään aivan minimaalinen. Vielä 1990-luvulla surmattujen lasten lukumäärä oli kaksinkertainen verrattuna 2000-lukuun, Lauerma sanoo.
Lauerman mukaan ihmisten käsitys tapausten yleisyydestä on vääristynyt median takia.
– Meillä vallitsee illuusio aivan päinvastaisesta tilanteesta, koska nykyään perhesurmat ovat aina iltapäivälehtien lööpeissä, ja ne uutisoidaan hyvin näyttävästi ja vielä kolmessa vaiheessa: ensin esitutkinnassa, sitten alioikeuskäsittelyn aikana ja jokseenkin säännönmukaisesti vielä hovioikeuskäsittelynkin vaiheessa.
Isien ongelmat jäävät helpommin piiloon
Kun lapsisurmista puhutaan yleisellä tasolla, isien ja äitien teoissa nähdään joitain eroja, Lauerma kertoo.
– Miehet surmaavat yleensä vanhempia lapsia kuin naiset. Naiset tekevät pääasiassa enemmän jopa vastasyntyneisiin ja vauvaikäisiin kohdistuvia tekoja.
Naisten tekojen takana on usein äärimmäinen psykososiaalinen ahdinko ja suorastaan mielisairauden asteinen niin sanottu lapsivuodepsykoosi tai psykoottinen depressio, Lauerma selittää. Suomen neuvolajärjestelmän ansiosta tilanne yleensä huomataan ja äiti pystytään ohjaamaan hoitoon, missä ennuste on Lauerman mukaan yleensä hyvä.
Miesten ongelmien huomaaminen on vaikeampaa.
– Miehillä on valmiiksi enemmän mielenterveysongelmia. He ovat useammin asosiaalisia tai persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä, jotka tekevät tekonsa jonkinlaisessa ahdingossa tai jopa ihan vain kostamisen takia.
Lauerman mukaan miehet tekevät myös naisia enemmän niin kutsuttuja laajennettuja itsemurhia, joissa tekijä tappaa itsensä lisäksi koko perheensä.
Suomessa apua vaikeassa tilanteessa antaa esimerkiksi Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin, joka päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Lisätietoa ruotsin-, englannin- ja arabiankielisistä kriisipuhelimista löytyy osoitteesta http://www.mieli.fi.