Tutkinta Ukrainassa alasammutusta malesialaiskoneesta jatkuu edelleen
Malesialaiskoneen pudottamiseen osallistuneiden tekijöiden saaminen oikeuden eteen vaikuttaa tällä hetkellä melko epätoivoiselta, arvioi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Hänen mukaansa Venäjä on suuressa roolissa siinä, milloin tapaus nytkähtää eteenpäin.
– Realistinen tapa edetä on, että Venäjän ja EU:n välillä tapahtuu jonkinlainen poliittinen liennytys. Sellaisen liennytyksen yhteydessä voidaan ajatella, että tässä asiassa päästään eteenpäin, Koskenniemi sanoo.
Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut MH17-lento ammuttiin alas Ukrainassa kolme vuotta sitten. Kaikki koneessa olleet ihmiset kuolivat, ja uhreista suurin osa oli hollantilaisia. Venäjän tukemien separatistien on epäilty olleen ohjusiskun takana, mutta Venäjä on syyttänyt tapauksesta Ukrainaa.
Syyllisiä ei ole toistaiseksi nimetty. Kansainvälinen tutkijaryhmä (JIT) jatkaa tutkintaa, jonka lopullisena tavoitteena on nimetä tekoon syyllistyneet henkilöt.
Viime syksynä ryhmä julkisti työnsä tuloksia, joiden mukaan Malaysia Airlinesin kone ammuttiin alas Venäjältä Ukrainaan tuodulla Buk-ohjuksella. Tutkijat ovat lisäksi kertoneet tunnistaneensa noin sata ihmistä, joilla on joku yhteys tapaukseen.
Oikeutta käytäisiin Hollannissa
Kansainvälinen tutkijaryhmä on sopinut, että mahdolliset epäillyt tuodaan oikeuden eteen Hollantiin.
Koskenniemi sanoo, että Venäjää tuskin saadaan länteen oikeuden eteen. Hän muistuttaa, että Venäjä torpedoi aiemmin YK:n turvallisuusneuvostossa ajatukset kansainvälisen tuomioistuimen perustamisesta.
– Venäjä ei voi kuvitella saavansa itsensä kannalta positiivisempaa tuomioistuinjärjestelyä kuin sellaisen, joka YK:n turvallisuusneuvoston kautta saataisiin aikaan. Jos se ei suostu siihenkään, niin se ei missään tapauksessa suostu yhteistyöhön lännessä perustetun tai lännessä toimivan, esimerkiksi Hollannissa käytävän rikosoikeusmenettelyn kanssa, Koskenniemi sanoo.
Poikkeukselliset olosuhteet
MH17:n tapaus on ollut poikkeuksellinen monessa suhteessa. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi muistuttaa, että olosuhteet tutkinnan tekemiseen olivat vaikeat.
– Tapahtumapaikka oli sotatoimialueella, ja oli ilmeistä, että tutkintaa tekeviin ei suhtauduta suopeudella, Nurmi sanoo.
Onnettomuustutkintakeskuksella ei ole ollut kansainvälisessä tutkinnassa virallista roolia, sillä uhrien joukossa ei ollut suomalaisia eikä alasammutulla koneella ollut yhteyttä Suomeen. Nurmen mukaan hollantilaiskollegojen kanssa on kuitenkin pidetty hyvin yhteyttä. Hän kehuu tutkinnan huolellista raportointia.
– MH17:n tapaukseen liittyy poikkeuksellisen suuria kansainvälisiä jännitteitä, joten silloin poikkeuksellinen avoimuus on ollut aivan välttämätöntä.