Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskittyi uudenvuodenpuheessaan erityisesti kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan.
Tilanne Ukrainassa on heikentynyt huolestuttavan nopeasti. Presidentti Sauli Niinistö muistutti, että vielä viime kesänä, kun Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden vieraili Euroopassa, suurin huoli näytti silloin kohdistuvan Kiinaan.
– Presidenttien Biden ja Putin Geneven-tapaamisen jälkeen Yhdysvaltain ja Venäjän arvioitiin rakentavan keskusteluyhteyttä. Kohtelias isäntä, Eurooppa, oli lähinnä kuulolla.
Venäjä on kuitenkin kesän jälkeen keskittänyt sotilasosastojaan Ukrainan rajan lähistölle, mikä on kasvattanut huolta mahdollisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Yhdysvallat ja EU-maat ovat varoittaneet Venäjää vakavista seurauksista, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.
Presidentti Vladimir Putin on puolestaan todennut, että Venäjä on valmis sotilaallisteknisiin toimiin vastauksena länsimaiden toimintaan Ukrainan konfliktissa.
– Nyt on toista ilmaa. Venäjän joulukuussa esittämät ukaasit Yhdysvalloille ja Natolle koskevat Eurooppaa. Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa, totesi presidentti puheessaan.
Niinistö painotti diplomatian tärkeyttä tilanteen rauhoittamiseksi.
– Viime kädessä maltti, vastuullisuus ja dialogi ovat ainoat tiet eteenpäin. Aseellisella voimalla tai muulla väkivallalla uhkaamisella ei ole mahdollista rakentaa kestävää tulevaisuutta. Venäjän vaatimuksiin onkin vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.
EU:n oltava aktiivisempi
Presidentti Niinistö peräänkuulutti myös aktiivisempaa otetta EU:lta uuden vuoden puheessaan. Presidentin mukaan EU on liian usein ollut sivustaseuraaja aktiivisen toimijan sijaan.
– Moni eurooppalainen on kysynyt, eikä ensimmäistä kertaa: puhutaanko meistä meidän yli? Vaikka haaste on esitetty Yhdysvalloille ja Natolle, Eurooppa ei nyt voi olla vain kuulolla. Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolelta kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.
Venäjä on lähiaikoina myös esittänyt Yhdysvalloille ja Natolle vaatimuksia, joiden mukaan Nato ei saisi ottaa jäsenikseen uusia valtioita.Tasavallan presidentti toisti puheessaan, että Suomi itse päättää mahdollisesta Nato-jäsenyydestään.
– Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme. Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu.
Presidentin mukaan on hyvä asia, että Biden ja Putin keskustelivat puhelimitse toissa päivänä, vaikka puhelun sisällöstä emme tiedä tällä hetkellä kovin paljon.
– Tammikuun puolivälissä olemme ehkä viisaampia, kun näemme mitä Venäjän, Yhdysvaltain ja Naton neuvottelukosketuksesta seuraa. Suomelle on tärkeää, että mukana tapaamisten sarjassa on myös Etyj.
Yhdysvaltojen ja Venäjän on määrä keskustella ydinasevalvonnasta ja Ukrainan tilanteesta 10. tammikuuta.
Lue Lisää: Niinistö Ylellä: Bidenin ja Putinin puhelun suurin anti olivat vakuuttelut diplomaattisesta etenemisestä
Lue myös: Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat ydinaseista ja Ukrainan tilanteesta tammikuussa
Korona keskustelu on kärjistynyt
Presidentti Niinistö otti myös kantaa korona keskustelun ilmapiiriin. Hänen mukaansa kasvavat erimielisyydet on huolestuttava asia.
– Mielipiteiden esiin tuominen kuvastaa toimivaa demokratiaa. Mutta ei pidä lakata haluamasta ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin. Muuten voi syntyä syvää eripuraa. Kansakunnalle repivä eripura saattaa olla vaarallisempaa kuin tuo varsinainen haaste itsessään.
Niinistön mukaan jokaisen on myös ymmärrettävä omaa vastuunsa koronan suhteen.
– Joku saattaa silti ajatella, ettei riski ole juuri hänen kohdallaan suuren suuri. Ja olla välinpitämätön. Jättää siis varomatta, rokotteen ottamatta ja maskin käyttämättä. Mutta kukaan ei ota riskiä vain omalta kohdaltaan. Eikä kukaan tiedä ennalta mihin oma tartuntaketju vielä johtaa.
Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella
Presidentti nosti muun muassa myös esille ilmastonmuutoksen ja sen torjumisen tärkeyden. Niinistön selkeä viesti oli, että meidän on jätettävä parempi maailma tuleville sukupolville.
– Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden katoaminen tai materiaalinen, rahallinen velkaantuminen kertovat elämisestämme tulevaisuuden kustannuksella. Sellainen ei voi olla meidän sukupolviemme testamentti. Muutetaan sitä.
Nuoria pitää myös kuunnella ja kannustaa mukaan yhteiskuntakeskusteluun.
– Kasvava pahoinvointi, kunnon rapistuminen ja koulutustason pysähtyminen ovat huolestuttavia merkkejä. Vanhempien, meidän kaikkien tulisi heitä kuulla. Joskus jo se auttaa. Aikuisen ymmärtämys ja tuki ovat suuria lahjoja nuorelle.
– Maailman onnellisin maa voi olla tyytyväinen vasta, kun se tarjoaa nuorilleen toivon näköaloja.
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheen välitti Yle.