Hellekesä yhdistettynä etätyöhön palaamiseen syksyllä lisää alkoholin takia hoitoon hakeutumista. Näin arvioivat päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä Turun yliopistosta ja päihdelääkäri, A-klinikan ja THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
Niemelä on kartoittanut Turun seudulla koronavirusepidemian vaikutuksia hoitoon hakeutumiseen päihdeongelmien takia.
– Alustavasti näyttäisi siltä, että korona-aika on vähentänyt hoitoon hakeutumisia. Itse uskon, että näihin haittoihin koronaa isompi merkitys on hellekesällä, Niemelä sanoo.
Hänen mukaansa hellekesä lisää ihmisten tissuttelua. Jos kesän jälkeen koittaa etätyöarki, ei tavallinen työpaikan sosiaalinen kontrolli suitsi juomista normaaliin tapaan. Tämä tilanne on esillä useilla, sillä esimerkiksi Suomen Yrittäjien heinäkuun alussa Kantarilla teettämän kyselyn mukaan lähes puolet työelämässä olevista on tehnyt etätöitä ja valtaosa haluaa jatkaa niiden tekemistä ainakin osan viikosta.
– Oma näppituntumani on, että helteisen koronakesän jälkeen etätöihin meno aiheuttaa normaalia suuremman riskin ongelmajuomisen jatkumiselle, Niemelä sanoo.
Häkkinen allekirjoittaa Niemelän ajatukset, sillä päihdehoidossa on huomattu jo aiemmin, että sosiaalisen kontrollin puute lisää ongelmajuomisen riskiä.
– Sosiaalisen kontrollin puutetta aiheuttavat esimerkiksi etätyö tai eläkkeelle jääminen. Lomilta töihin palaaminen on muutenkin monille vaikea tilanne lomajuomisen takia. Uskon, että tämä on useilla työpaikoilla syksyllä edessä, Häkkinen sanoo.
Alkoholinkäyttö näyttää polarisoituvan
Niemelä oli tekemässä toissa vuonna julkaistua tutkimusta, jonka perusteella kohtalaisen riskitason alkoholinkäyttäjiä oli Suomessa vuonna 2016 pitkälti yli puoli miljoonaa. Heistä liki 350 000 oli miehiä ja reilut 200 000 naisia. Kohtalaisella riskitasolla tarkoitetaan, että nainen juo jatkuvasti enemmän kuin esimerkiksi lasin viiniä päivässä ja mies kaksi saunaolutta joka ilta.
Lue myös: Näin alkoholin kulutukselle kävi koronavuonna: Alkon myynti kasvoi selvästi, mutta sekin kalpeni toisen myyntikanavan menestykselle
Tätäkin enemmän juo vähintään viisi prosenttia työikäisistä. Tällä niin sanotulla hälytysrajan ylittävällä juomisella tarkoitetaan, että nainen juo ainakin 12 annosta viikossa ja mies olutlavan, eli 24 alkoholiannoksen verran.
Vaikka alkoholin kulutus väheni koronavuonna, Niemelä muistuttaa, että alkoholinkäyttö näyttäisi polarisoituvan. Osa juo entistä vähemmän ja osa entistä enemmän.
– Näyttäisi siltä, että osa – voisi sanoa karkeasti joka kymmenes – lisää käyttöä ja joka kymmenes vähentää käyttöä. Suurimmalla osalla ei näy mitään suurempaa muutosta. Se tiedetään, että esimerkiksi lisääntynyt ahdistuneisuus lisää päihteiden käyttöä.
Esimerkkeinä ahdistusta aiheuttavista tilanteista Niemelä nostaa esiin etätyön, lomautukset ja työttömyyden.
– Jos juominen on ollut riskirajoilla tai lievän riippuvuuden asteella, etätöiden lisääntyminen voi pahentaa ongelmaa. Etätöissä ei esimerkiksi tarvitse aamulla ajaa autoa tai kammata tukkaa.
A-klinikalle hakeudutaan, kun juominen on karannut käsistä eikä ihminen pärjää ilman apua. Niinpä ongelmien lisääntyminen näkyy siellä viiveellä.
– Etätöiden vaikutus on näkynyt meillä jo viime kesästä lähtien. Jos aiemmin on juominen ollut jossain määrin hallinnassa, niin nyt on pystynyt kotona juomaan ja pitämään sen paremmin salassa. Koko totuus paljastuu vasta myöhemmin. Uskon, että seuraukset näkyvät, kun yritetään palata normaaliin, Häkkinen sanoo.
Suurin osa ongelmakäyttäjistä käy töissä
Alkoholia ongelmatasoisesti käyttävistä suurin osa on Niemelän mukaan töissä käyviä ihmisiä. Hänen mukaansa alkoholiriippuvaisia on työikäisestä väestöstä noin viisi prosenttia. Toissa vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan myöskään koulutus tai ammattiasema ei ole yhteydessä alkoholin ongelmakäyttöön. Ongelmakäyttö ei myöskään katso, juoko kalliita viinejä vai taskulämmintä viinaa pullon suusta.
– Työssä käyvät juovat enimmäkseen kotona, minne suurin osa alkoholinkäytöstä muutenkin keskittyy. Asema ei suojaa alkoholinkäyttöön liittyviltä haitoilta, toisin kuin monesti ajatellaan. Häkkinen vinkkaa, että yksi hyvä merkki mahdollisesta riskijuomisesta on, jos lähipiiri alkaa kiinnittää juomiseen huomiota. Muita hälytysmerkkejä ovat muun muassa se, että ottaakin aina vähän enemmän kuin oli tarkoitus tai että viikkoannosmäärä nousee pikkuhiljaa.
– Suomessa huolikynnys läheisen alkoholinkäytöstä on usein korkea, joten lähipiirin huolestuminen on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan juomista, Häkkinen sanoo.