Tutkimusprofessori kehottaa miettimään, miten alkoholinkäytön hyvä kehitys saataisiin jatkumaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pia Mäkelä ei liputa kummankaan hankkeen puolesta.

– Miksi ei ennemmin mietitä, miten alkoholinkäytön hyvän kehityksen saisi jatkumaan, Mäkelä kysyy.

Hän sanoo, että alkoholinkulutusta on saatu vähennettyä vuoden 2008 jälkeen. Siitä alkaen on säästetty yli 10 000 ihmishenkeä alkoholin aiheuttamilta kuolemilta verrattuna siihen, jos kuolleisuus olisi jäänyt huippuvuoden 2007 tasolle.

Hyvällä kehityksellä on Mäkelän mukaan ollut myös kerrannaisvaikutuksia, kun ihmisiä on säilynyt työkykyisinä.

Alkoholinkulutuksen vähentymistä selittävät hänen mukaansa muun muassa alkoholiveron useat korotukset.

Kokonaiskulutus vähentynyt, riskikäyttö yhä yleistä

Vuosia jatkuneesta hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa on Mäkelän mukaan yhä alkoholin riskikäyttöä ja haittoja. Kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön.

– Yhteiskunnan sote-järjestelmän kantokyky ei ole riittävä tällä hetkellä muidenkaan ongelmien vuoksi, joten ei voida ajatella, että kyllä palvelujärjestelmä hoitaa nämä alkoholiin liittyvät riski- ja ongelmatapaukset, hän sanoo.

Alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu 11 prosenttia 20–79-vuotiaista, selviää THL:n tuoreesta Juomatapatutkimuksen raportista, joka koottiin viime vuonna Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen yhteydessä. Pitkäaikaisen käytön terveyshaittojen riskiraja tarkoittaa miehillä yli 14:ää ja naisilla yli seitsemää alkoholiannosta viikossa.

Vuonna 2022 alkoholiperäisiä tauteja ja alkoholimyrkytyksiä oli peruskuolemansyynä 1 664 suomalaisella. Lisäksi 433 suomalaista kuoli tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti alkoholipäihtymyksen myötävaikutuksella.

Alkoholinkäyttö voi aiheuttaa myös lievempiä ongelmia, vaikka käyttö ei vielä olisi kovin suurta.

– Yleisimpiä ovat muun muassa huonolaatuinen uni, vajaa työkykyisyys työpaikalla seuraavana päivänä, vatsaongelmat sekä mielen hyvinvoinnin haasteet, Mäkelä sanoo.

"Eurooppalainenkin" juomakulttuuri aiheuttaa haittoja

Pitäisikö suomalaisten oppia "eurooppalainen" juomakulttuuri eli useammin mutta vähemmän kerralla?

– Kansanterveyttä ajatellen on tietenkin hyvä, että humalakulutus vähenee. Ja jos ajatellaan eurooppalaista juomakulttuuria sillä tavalla, että vähemmän humalaa, se on hyvä. Mutta kun Suomessa alkoholinkulutus on vähentynyt, meillä on alempi kulutustaso kuin Euroopassa. Ei missään tapauksessa olisi toivottavaa taas nostaa kulutustasoa korkeammalle tasolle, Mäkelä sanoo.

Ensinnäkin humalakulutus ei hänen mukaansa automaattisesti vähene juomakulttuurin muuttuessa. Alkoholihaitat eivät myöskään liity pelkästään humalakulutukseen, vaan myös säännölliseen alkoholinkäyttöön.

– Kaikista eri maanosista Euroopassa käytetään kaikkein eniten alkoholia, ja siellä on paljon alkoholin aiheuttamia haittoja myös maissa, joissa humalakulutus on harvinaista. Alkoholi aiheuttaa syöpiä, sydän- ja verisuonisairauksia ja sisäelinsairauksia ja riippuvuutta, jos sitä käytetään usein, vaikka sitten vain vähemmän kerralla, Mäkelä sanoo.

– Tästä syystä ei voi pitää huonona sitä, että säännöllinen alkoholijuomien käyttö ruokajuomana ei ole Suomessa yleistynyt, hän lisää.

Lue lisää: Alkoholi maksaa julkiselle terveydenhuollolle yli miljardin vuodessa – vuodeosastohoidon kaikki kulut selvästi pienemmät