Alkoholinkäyttöön liittyvät sairauspoissaolot ovat Suomessa yleisiä.
Yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia yli riskirajojen. Riskirajoina pidetään miehillä vähintään 24:ää ja naisilla vähintään 16:ta alkoholiannosta viikossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) marraskuussa julkaistun juomatapatutkimuksen mukaan 55–69-vuotiaiden suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Tästä ikäryhmästä noin joka kymmenes käyttää alkoholia vähintään neljä kertaa viikossa, kertoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n työelämäasiantuntija Timo Nerkko.
– Eihän tällainen alkoholinkäyttö voi olla näkymättä työpaikoilla. Myös suurin osa Suomen alkoholikuolemista osuu nimenomaan 55–69-vuotiaiden ikäryhmään. Sen sijaan nuorten aikuisten alkoholinkäyttö on vähentynyt entisestään.
Nerkko huomauttaa, että alkoholin riskikäyttö vaikuttaa terveyteen monilla eri tavoilla eikä siten voi olla vaikuttamatta myös ihmisen työkykyyn. Esimerkiksi kaksi alkoholiannosta ennen nukkumaanmenoa palaa keskimäärin neljä tuntia ja vähentää palauttavaa, syvää unta, joka yleensä ajoittuu nimenomaan yöunen ensitunneille.
Nerkon mukaan työntekijät saattavatkin laittaa alkoholin vaikutuksia työpaikoilla väsymyksen tai uniongelmien piikkiin, eivätkä esihenkilöt välttämättä halua tai osaa kyseenalaistaa tätä.
Alkoholin riskikulutus voi heikentää myös esimerkiksi muistia. Pidemmän ajan kuluessa se lisää keskivartalolihavuuden ja näin myös monien liitännäissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, riskiä.
Vuorotyö altistanee riskikulutukselle
Nerkon mukaan on hyvin yleistä, että alkoholin riskikäyttäjät ajattelevat juovansa kohtuullisesti eivätkä tunnista riskikäytön vaikutuksia työkykyynsä.
Alkoholin riskikäyttö on Nerkon mukaan yleistä erityisesti vuorotyöntekijöillä epäsäännöllisen vuorokausirytmin vuoksi. Se saattaa korostua myös ammateissa, joihin liittyy jonkinlaista jännitystä tai matkustelua. Nerkko uskoo, että suurin osa alkoholin riskikäyttäjistä keskittää kuitenkin juomisensa vapaapäiviin.
– Jos ihminen tekee esimerkiksi hyvin raskasta tai vaativaa työtä, alkoholinkäyttö saattaa tuntua tavallaan stressin nollaamiselta. Ihminen pyrkii saamaan itseään takaisin tasapainoon. Alkoholihan on tähän hirveän helppo keino siinä mielessä, että sitä on kaikkialla tarjolla. Unilääkkeen saaminen on paljon vaikeampaa, Nerkko huomauttaa.
Työterveyslaitoksessa selvitettiin korona-aikana etätyön vaikutuksia suomalaisten työkykyyn, ja tutkimus osoitti, että jatkuva etätyö saattaa lisätä niiden ihmisten alkoholinkäyttöä, jotka ovat jo aiemmin olleet alkoholin riskikuluttajia, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Mirkka Vuorento.
Vuorennon mukaan alkoholin riskikulutus on yleisesti ottaen yleisempää työntekijäammateissa ja matalammin koulutetuilla.
Häpeä saattaa lisätä salailua työpaikoilla
Alkoholinkäyttöön liittyvät sairauspoissaolot ovat Suomessa yleisiä, sanoo Vuorento.
– Alkoholin suurkuluttajilla on selvästi enemmän poissaoloja, kun verrataan muihin alkoholin käyttäjäryhmiin, ja suurkulutus lisää myös työkyvyttömyyseläkeriskiä.
Vuorento arvioi, että alkoholin riskikäyttöä voi olla vaikea tunnistaa työpaikoilla, vaikka siihen liittyviä merkkejä tulisikin ilmi esimerkiksi työssä suoriutumisessa. Jos alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia työssä, ainoa toimi saattaa olla varoitus, vaikka Vuorennon mielestä ensiaskeleen tulisi olla työterveyshuoltoon ohjaaminen.
Osassa suomalaisista työpaikoista on otettu käyttöön päihdeohjelma, joka pitää sisällään päihdehaittojen ennaltaehkäisyä ja toimintatapaohjeita tilanteisiin, joissa ongelmia tulee ilmi. Tutkimusten mukaan päihdeohjelmat vähentävät alkoholinkäytöstä johtuvia haittoja työorganisaatioissa.
Timo Nerkko kertoo päihdeohjelman perusperiaatteen olevan, että ihmiselle on tarjottava mahdollisuus päihdekuntoutukseen.
– Se onkin sitten eri asia, miten asia järjestyy. Kuinka paljon siihen menee ihmisen omaa rahaa, ja miten työnantaja ja yhteiskunta ovat mukana, Nerkko huomauttaa.
Nerkko arvioi, että alkoholin ongelmakäyttöön liittyy edelleen häpeää ja leimaantumisen pelkoa, minkä vuoksi asiasta ei välttämättä haluta puhua työpaikalla. Pahimmassa tapauksessa ihminen saatetaan lopulta jopa irtisanoa ilman, että ongelma ja hoidontarve käyvät edes ilmi.