Kiinan talous on muuttanut radikaalisti suuntaa presidentti Xi Jinpingin valtakauden aikana. Aikaisemmin ongelmia ratkottiin maassa vapauttamalla taloutta. Viime vuodet on menty suuntaan, jossa Peking ja puolue antavat vastaukset.
Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan aikaisemmin Kiinassa annettiin markkinavoimien kasvattaa osuuttaan ja vaikutustaan, mutta talouspolitiikan suunta on sittemmin kääntynyt.
– Viimeisten kymmenen vuoden, ja varsinkin viimeisten viiden vuoden aikana Kiina on muuttanut aika paljon talouspolitiikan suuntaa.
– Lisätään sääntelyä ja kontrollia. Se voi olla hyvinkin äkkipikaista ja arvaamatonta ja sitä kautta on heikennetty investointiympäristön ennakoitavuutta taloudessa, pääekonomisti summaa.
Tuuli Koivun mukaan lisääntynyt sääntely voi tarkoittaa käytännössä sitä, että jos suomalainen yritys kauppaa kiinalaiselle yrityksellä konetta, kiinalaisen yrityksen puolue-elin voikin päättää, että kyseinen laite ostetaan Kiinasta, jotta tuetaan paikallisia työpaikkoja.
– Uskon, että sääntelyn taustalla on aito halu ratkaista Kiinan ongelmia, mutta tapa ratkoa ongelmia on hitusen haastava, kun aina vain lisätään sääntelyä ja se on ennalta-arvaamatonta.
Koronatoimet ja presidentin imago
Nordean pääekonomistin mukaan eräs syy sille, että Kiinassa on sinnitelty erittäin tiukkojen koronatoimien keskellä voi olla halu suojella hallinnon imagoa.
Erittäin rajut koronatoimet ovat olleet myrkkyä Kiinan taloudelle, mutta siitä huolimatta rajoituksia on jatkettu.
– Talous ei enää aja kaiken edelle. Sitä varmaan perustellaan terveyshuolella, mutta osin kyse voi olla myös siitä, että kieltäydytään ostamasta länsimaisia rokotteita ihan vain suojellakseen presidentin hyvää imagoa ja sitä, että hän esiintyy koronakriisin suurena voittajana.