Paloittelumurhasta tuomitun Markus Pöngän hallusta löytyneen konepistoolin käyttötarkoituksesta on syviä erimielisyyksiä syyttäjän ja puoluksen välillä.
Poliisi löysi viime keväänä Pöngän hallusta muun muassa deaktivoidun konepistoolin, jota oli syyttäjä Eija Velitskin mukaan tarkoitus käyttää jonkun varakkaan henkilön kidnappauksessa.
Pöngälle vaaditaan rangaistusta muun muasssa törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja ampuma-aserikoksista Helsingin käräjäoikeudessa käytävässä oikeudenkäynnissä.
Aseen deaktivointi tarkoittaa, että ampuma-ase saatetaan tilaan, jossa sillä ei voida ampua. Tällaisia aseita voi myydä ja ostaa laillisesti, jos deaktivointi on tehty täysin viranomaisten ohjeiden mukaan.
Syyttäjän mukaan konepistoolia ei ollut deaktivoitu ohjeiden mukaan ja Pöngällä oli tarkoitus saattaa ase taas toimintakuntoon. Syyttäjän mielestä tästä kertoo se, että Pönkä oli tilannut deaktivoimiseen käytettäviä aseen osia ja keskustellut jyrsimen ostosta.
Puolustuksen mukaan monet harrastavat deaktivoitujen aseiden keräämistä, eikä sellaisen hallussapito kerro mitään siitä, että Pönkä olisi suunnitellut aseen aktivoimista ja sen käyttämistä rikokseen.
- Huuto.netistä voi ostaa tällaisen aseen noin parillasadalla eurolla. On paljon ihmisiä, jotka jostain syystä hankkivat dekoaseita ja käyvät niillä kauppaa, sanoi Pöngän asianajaja Mika Ylönen oikeussalissa.
"Pönkä on aseharrastaja"
Ylösen mukaan Pönkä on ollut aseharrastaja, joka on ostanut ja myynyt aseita tiuhaan. Lisäksi hän on ollut kiinnostunut aseiden tekniikasta.
- Hän on poikkeuksellisen älykäs ja perehtyy tarkkaan asioihin, joista hän on kiinnostunut. Aseita harrastaessan hän on muun muassa laskenut miten panostus vaikuttaa ballistisiin lentoratoihin, Ylönen kertoi.
Puolustuksen mukaan myös kateissa oleva, Pöngän ostamaksi epäilty deaktivoitu AK-47 rynnäkkökivääri todistaa siitä, että Pönkä paitsi hankki aseita, myös myi niitä aktiivisesti eteenpäin.
Deaktivoidun konepistoolin lisäksi Pöngän hallusta löytyi pistooli ja kivääri, jotka toimivat poliisin koeammunnoissa moitteettomasti. Lisäksi asunnossa oli suuri määrä ammuksia ja muita asetarvikkeita, joista osa oli jäänyt Pöngän mukaan hänen haltuunsa ajalta, jolloin hänelle oli vielä voimassaoleva aselupa.
Pönkä kiistää, että toimivat aseet olisivat olleet hänet. Hän sanoi oikeudessa, että aseet olivat tuntemattomaksi jääneen venäläisen, joka oli halunnut Pöngän säilyttävän niitä. Lisäksi Pöngän mukaan hänet pitäisi vapauttaa rikosvastuusta, koska hän ilmoitti poliisille asunnossa olleista aseista ennen kotietsintää.
Pönkä tuomittiin Tallinnassa vuonna 2005 tehdystä paloittelumurhasta 12 vuodeksi vankeuteen. Hänet luovutettiin Suomeen 2007 ja seuraavana vuonna Pönkä sai neljä vuotta lisää talousrikoksista.
Hän vapautui jouluna 2014 ja vangittiin uudestaan viime keväänä. Kaikkiaan Pönkää syytetään 19 eri rikoksesta, joista useimmat liittyvät petoksiin ja väärennyksiin.